Ohje sote-alan työpaikkaohjaajalle
Ohjaajana teet merkityksellistä työtä ja haluamme tukea sitä. Harjoittelun ohjauksella ja harjoittelun aikaisilla kokemuksilla on tutkimusten mukaan suuri merkitys opiskelijan ammatti-identiteetin kehittymiseen, ammatillisiin tietoihin ja taitoihin, vuorovaikutustaitoihin, ongelmanratkaisukykyyn, opiskelumotivaatioon, koettuun työpaikan ja alan vetovoimaan.
Vinkkejä ohjaajalle
Miten voit tukea opiskelijan osaamisen kehittymistä?
Harjoittelun aluksi on oleellista valmistaa oma työyhteisösi opiskelijan tuloon, siten että opiskelija kokee olevansa tervetullut.
Perehdytä opiskelijaa yksikön tai työpaikan työskentelyyn.
Huomioi ohjauksessa:
- harjoittelujakson pituus
- keskeisimmät opetussuunnitelman tavoitteet harjoittelulle
- henkilökohtaiset opiskelijan tarkentamat osaamistavoitteet, jotka laaditaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ensimmäisen viikon aikana
- tavoitteiden mukaiset ja vaihtelevat työtehtävät ja oppimistilanteet
- päivittäinen rakentava ja rehellinen palaute työtehtäviin liittyen
- viikoittaiset ohjauskeskustelut suhteessa ohjaajan muihin työtehtäviin
- oppimista tukevien, avointen kysymysten voima
- vähittäinen vastuun lisääminen ja itseohjautuvuuden tukeminen
- avoimuus ja rakentava keskustelu välittömästi, mikäli jokin opiskelijan toiminnassa herättää ihmetystä tai huolestumista
- riittävä aika loppukeskustelulle; opiskelijan ja ohjaajan kirjallisen arvioinnin yhteinen tarkastelu
- kyky ottaa vastaan ja käsitellä opiskelijan kysymyksiä ja palautetta
Millaista osaamista opiskelija tavoittelee harjoittelussa?
Opiskelijan harjoittelu kiinnittyy ensisijaisesti kunkin harjoittelun opetussuunnitelmassa kuvattuihin tavoitteisiin. Opiskelijan laatiman kuvauksen OPS-tavoitteista ja hänen lähtötasostaan löydät Workseedin arviointikirjasta. Näiden pohjalta opiskelija laatii ensimmäisen viikon aikana harjoittelulle henkilökohtaiset tavoitteet ohjaajan ja ohjaavan opettajan tuella.
Tavoitteita voidaan muokata ja arvioida jakson puolivälin ohjauskeskustelussa ja suunnata harjoittelua tarkoituksenmukaisesti. Kaikessa ohjauksessa on keskiössä keskustelu opiskelijan kanssa, mitä hän osaa, ja mihin hän pyrkii. Samassa opiskelun vaiheessa olevat opiskelijat ovat taustoiltaan erilaisia, joten yksiselitteistä kuvaa harjoittelun osaamistavoitteista ei voida muodostaa ilman keskustelua opiskelijan kanssa.
Kielisopimus on opiskelijan työkalu suomen kielen osaamisen tavoitteelliseen kehittämiseen, jos opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Kielisopimuksella opiskelija kuvaa nykyistä suomen kielen osaamistaan ja omia tavoitteitaan kielitaidon kehittämiseksi. Opiskelijan tukena tässä on S2 opettaja.
Millainen on harjoittelun tuntimäärä ja miten tulee suhtautua poissaoloihin?
Workseedin arviointikirjasta löytyy tieto kyseisen harjoittelun laajuudesta (opintopisteet) ja kokonaistuntimäärästä, jonka pohjalta opiskelija laatii työvuorot ohjaajan tuella. Ohjaaja hyväksyy opiskelijan viikottaiset toteutuneet työvuorot Workseedissä. Periaate on, että opiskelija saa harjoittelupaikassa tekemäänsä tuntimäärää vastaavat opintopisteet, mikäli hänellä on näyttöä osaamisen kehittymisestä tavoitteiden suuntaisesti. Harjoittelupaikan ohjaajan ei tarvitse huolehtia opiskelijan poissaolojen korvaamisesta, vaan opiskelija neuvottelee niiden korvaamisesta opettajan kanssa. Tarvittaessa opiskelija pyytää mahdollisuutta tehdä lisäpäiviä poissaolojen korvaamiseksi.
Yhteistyö ohjaavan opettajan ja oppilaitoksen kanssa
Henkilökohtaiset tarkennetut tavoitteet 1. viikolla
Opiskleija laatii ohjaajan / opettajan tuella. Opettaja hyväksyy ne.
Yhteinen välikeskustelu opiskelijan, ohjaajan ja opettajan kanssa
Loppuarviointikeskustelu, jossa opettaja on tarvittaessa/pyydettäessä mukana
Opettaja hyväksyy / hylkää harjoittelun huomioiiden opiskelijan ja ohjaajan arvioinnin.
Ohjaava opettaja on myös ohjaajan pedagogisena tukena. Ota mahdollisimman pian yhteyttä ohjaavaan opettajaan jo harjoittelun aikana tai pyydä hänet mukaan loppukeskusteluun, mikäli
- opiskelija on pois, ettekä saa häneen yhteyttä
- opiskelijan toiminta herättää huolta, tai olet epävarma, saavutetaanko osaamistavoitteet
- opiskelijan heikko motivaatio ja keskittyminen
- opiskelijan puutteelliset oppimisvalmiudet
- opiskelijan epäammatillinen toiminta
- haluat keskustella muusta harjoitteluun liittyvästä asiasta.
Workseedissä on harjoittelun yleiset ohjeet opiskelijoille mm. mahdollisten pistotapaturmien varalle. Laurean opiskelijat on vakuutettu lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella.
Miten voit tukea opiskelijaa henkilökohtaisten tavoitteiden laadinnassa?
Millainen on hyvä henkilökohtainen osaamistavoite?
S = Spesifi: Tavoite kuvaa opittavan asian havainnollisesti ja konkreettisesti.
M = Mitattavissa: Opiskelijan on mahdollista antaa näyttöä osaamisesta ja osaaminen on arvioitavissa harjoittelun päättyessä.
A = Aikaan sidottu: Osaamisen saavuttaminen on mahdollista harjoittelujakson aikana.
R = Realistinen: Esim. suhteessa aiempaan osaamiseen, oppimisympäristöön, saatavilla olevaan ohjaukseen ja jakson pituuteen nähden.
T = Toimintaan sidoksissa: Mahdollista tehdä oppimissuunnitelma siitä, miten tavoite käytännössä voidaan saavuttaa. Kuvaa näyttöön perustuvaa, turvallista ja eettistä hoitotyötä.
Esimerkkejä
”Osaan iv-lääkehoidon”
- Sen sijaan: ”Osaan valmistella ja infusoida potilaalle antibiootit suonensisäisesti”.
”Osaan olla vuorovaikutuksessa potilaiden kanssa ja kohdata heidät eettisesti”.
Sen sijaan: ”Osaan olla vuorovaikutuksessa muistisairaan kanssa turvallisuutta ja luottamusta rakentavalla tavalla.”
Tärkein ohjausteko on keskustelusi opiskelijan kanssa sekä taitava palautten anto
Ohjauskeskusteluissa voit hyödyntää seuraavaa valmentavan keskustelun (mukaillen Whitmore 1992) rakennetta:
| Vaihe | Grow | Kysymyksiä keskusteluun |
| Avaava keskustelu | G – Gains (tavoitteet) | Mihin pyrimme tällä harjoittelujaksolla? Millaista osaamista opiskelija tavoittelee ja toivoo saavutavansa? |
| R – Reality (nykytila) | Mistä halutaan nyt keskustella? Missä ollaan nyt? Mitä havaintoja, tunteita, kokemuksia harjoitteluun ja keskustelun aiheeseen liittyy opiskelijan, ohjaajan tai muiden osapuolten näkökulmasta? | |
| Sulkeva keskustelu | O – Opportunity (vaihtoehdot ja mahdollisuudet) | Mitä mahdollisuuksia tai vaihtoehtoja meillä on? Mikä vaihtoehto on paras ja miksi? |
| W – Will (tahtotila) | Mitä aiomme tehdä? Miten etenemme? Millaiset ovat vastuut, aikataulut, yhdessä sovitut toimenpiteet, ”pelisäännöt”? |
Mitä tulisi ottaa huomioon opiskelijan arvioinnissa?
Harjoittelun loppuarviointi perustuu ennen kaikkea osaamistavoitteisiin (opetussuunnitelman, henkilökohtaiset) ja harjoittelupaikan luonteeseen. Arvioinnin tarkoituksena on tukea opiskelijan kehittymistä ja tulevaa opiskelua. Arviointi koostuu opiskelijan itsearvioinnista ja ohjaajan antamasta palautteesta.
Haasteellisissa tilanteissa ohjaajan toivotaan ottavan puheeksi avoimesti opiskelijan kanssa oppimisen esteet. Haasteet on hyvä kuvata kirjallisesti ja antaa konkreettisia esimerkkejä niiden ilmenemisestä. Ohjauskeskustelu harjoittelun puolessa välissä on myös tärkeä kohta ohjata ja tukea opiskelijaa harjoittelussa.
Harjoittelun hylkääminen on aina viimesijainen keino, jos mitkään ohjaukselliset toimenpiteet eivät tuota toivottua tulosta. Harjoittelun hyväksymisestä ja hylkäämisestä päättää ohjaava opettaja.
Ohjaava opettaja on vastuussa opiskelijan ohjaamisesta silloin, kun harjoittelu hylätään. Opiskelijan hyödynnettävissä ovat myös opettajatuutorin, opintopäällikön, opintopsykologin, erityisopettajan ja opiskeluterveydenhuollon (YTHS) palvelut.
Antoisia harjoittelupäiviä!