YAMK-opiskelu katsoo tulevaisuuteen


Laureassa saavutetaan lähiaikoina tuhannennen valmistuneen YAMK-opiskelijan rajapyykki. Tämän kunniaksi Laurea oli kutsunut koolle YAMK-ohjelmista valmistuneita sekä nykyisiä YAMK-opiskelijoita yhteiseen seminaariin ja verkostoitumistilaisuuteen, joka järjestettiin Helsingissä torstaina 3.12.

- YAMK-ohjelmat ovat Laureassa toimineet vuodesta 2002 lähtien ja ensimmäinen YAMK-opiskelija valmistui Laureasta joulukuussa 2004. Siitä lähtien ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tunnettuus suomalaisessa työelämässä on kasvanut vuosi vuodelta, sanoi Laurean YAMK-koulutuksista vastaava johtaja Katri Ojasalo tilaisuuden avauspuheenvuorossaan.

Futuristikaan ei voi ennustaa tulevaisuutta

Illan teemana oli tulevaisuus ja tilaisuus käynnistyi kahden mielenkiintoisen puheenvuoron merkeissä. Ensimmäisenä puhujavieraana lavalle nousi futuristi, tietokirjailija Elina Hiltunen. Hän nimesi esityksessään kolme tapaa ottaa tulevaisuus haltuun. Niitä ovat ennakointi, innovointi ja kommunikointi.

- Tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta, mutta juuri siksi sitä pitääkin pohtia, Hiltunen aloitti.
- Ennustamisen sijaan ihminen voi ennakoida tulevaa esimerkiksi säilömällä marjoja tai ottamalla vakuutuksen. Ennakoinnin avain on useiden erilaisten tulevaisuuksien pohtiminen ja avainsanat tässä ovat ”entä jos…”.

Tulevaisuuden ennakoinnissa on tärkeää seurata tarkasti ympäristön heikkoja signaaleja, tulevaisuuden siemeniä. Kaikkia suuria muutoksia on edeltänyt joukko heikkoja signaaleja. Yhdellä heikolla signaalilla ei kuitenkaan Elina Hiltusen mielestä tee mitään – palapelin kokoamiseen tarvitaan paljon paloja.

Tulevaisuuden ennakoinnin lisäksi meistä jokainen voi myös luoda ja innovoida tulevaisuutta. Tulevaisuutta luodaan Hiltusen mukaan testaamalla ja luomalla rohkeasti prototyyppejä ”thinking by doing” -filosofiaa noudattaen. Kolmas avain tulevaisuuteen on kommunikointi, josta esimerkki ovat autoteollisuuden konseptiautot.

- Konseptiautot eivät useinkaan ole realistisia visioita tulevaisuuden autosta, vaan niiden tehtävä on herättää keskustelua. Tulevaisuus kiinnostaa ihmisiä ja tulevaisuuden kommunikointi on tärkeä tekijä yrityksen brändin rakentamisessa, Elina Hiltunen jatkoi.

Biohakkerin työpäivä 2.0

Biohakkerointi, Quantified Self, eli itsensä tunteminen numeroiden kautta ei ole enää pelkästään tulevaisuutta vaan tätä päivää. Sen osoitti YAMK-illan toinen puhujavieras, teknologia-asiantuntija ja sarjayrittäjä, Teemu Arina. Hän esitteli kuulijoille biohakkerin vinkit parempaan arkeen.

- Tavoitteena biohakkeroinnissa on tunnistaa itsessään se 20 %, joka tuottaa 80 % tuloksista, hän sanoi.
- Analysoimalla oman kehonsa toimintaa ja omia tapoja, tekemällä mahdollisimman hyvin ne asiat päivän aikana, on mahdollista elää terveellisempää ja tehokkaampaa elämää.

Teemu Arinan parempi arki alkaa paremmasta unesta. Uni on yksi tärkeimpiä asioita biohakkeroinnissa ja ihmisen terveyden kannalta hyvin keskeinen tekijä. Unesta herääminen tapahtuu luonnollisesti valon ja rauhallisten äänien – ei herätyskellon – saattelemana ja työpäivä käynnistyy optimaalisen aamiaisen avulla.

- Istuminen on minun sukupolveni tupakka – se tappaa, Arina jatkoi paremman työpäivän analysointia.
- Hyvä työasento ja elimistön aktivointi liikkumalla työpäivän aikana saa ajatuksen kulkemaan.

Työpäivän ja jaksamisen kannalta myös lounas on tärkeä. Arinan mukaan hiljalleen ruoka aletaan nähdä pelkän energian sijaan myös lääkinnällisestä näkökulmasta:

- Olen ruoka-hifistelijä ja ruoka on minullekin suuri nautinto. Toisinaan kuitenkin mietin ruokaa myös työkaluna, joka tehostaa omaa tuottavuuttani, hän totesi.
- Ruokavalion suhteen ei ole kuitenkaan olemassa mitään one-size-fits-all –tyyppistä ratkaisua. Jokaisen ihmisen pitää itse selvittää, miten hänen oma elimistönsä toimii, ja miten sen toiminta optimoidaan.

Laurea Signals –prosessi ennakoi tulevaisuuden skenaarioita

Elina Hiltusen ja Teemu Arinan puheenvuorojen jälkeen illan ohjelma jatkui paneelikeskustelussa, jossa jatkettiin tulevaisuusteemalla. Puhujavieraiden seurana paneeliin osallistuivat Laurean alumnit Jussi Vyyryläinen ja Ida Rainio sekä YAMK-ohjelmissa alusta lähtien mukana ollut yliopettaja Susanna Kivelä. Paneelikeskustelijat pohtivat muun muassa sitä, millaista työ tulevaisuudessa on, ja miten trendit ja vastatrendit vaikuttavat tulevaisuuden ennakointiin.

Yliopettaja Susanna Kivelä esitteli myös Laurean YAMK-opintoihin liittyvää uutta Signals-ennakointiprosessia. Tulevaisuusopinnot ovat aina olleet osa kiinteä osa YAMK-opiskelua Laureassa, mutta Signals –prosessi kokoaa irralliset opintokokonaisuudet jatkuvasti rullaavaksi prosessiksi. Kaikille YAMK-opiskelijoille tarjolla olevassa opintojaksossa tullaan joka kevät ja syksy monitoroimaan trendejä ja koostamaan niistä tulevaisuutta määritteleviä skenaarioita. Tilaisuudessa päästiin jo tutustumaan YAMK-opiskelijoiden koostamiin tulevaisuuskortteihin, jotka esittelivät kuusi skenaariota sekä niiden jo olemassa olevaa ilmentymää. 


Viimeksi muokattu 23.12.2015 10:04

​Biohakkeri Teemu Arina.