YAMK-opinnäyte: Työpaikkaohjauksen osaamiskartoitus


​Rikosseuraamuslaitoksen yksiköissä toimiville 72 työpaikkaohjaajalle 2013 tehdyn osaamiskartoituksen mukaan työpaikkaohjaajat tuntevat ohjaamistaitonsa olevan hyvällä tasolla.

Tutkimuksen ensisijainen tavoite oli tuottaa tietoa työpaikkaohjaajien työssäoppimisen ohjaamisen osaamisen tasosta Rikosseuraamuslaitoksessa. Työpaikkaohjaajille kohdennetusta osaamiskartoituksesta saatujen tulosten perusteella tutkielma nosti esiin mahdollisia kehityskohteita niin työpaikkaohjaajien peruskoulutuksessa kuin täydennyskoulutuksessakin hyödynnettäväksi valtakunnallisesti Rikosseuraamuslaitoksessa.

Sekundäärinen tavoite oli tuottaa uusia työkaluja työpaikkaohjaajille, edesauttaa työssä oppimisjaksojen laadukasta organisointia, lisätä työssä oppimisen ohjaamisen henkilökohtaistamisen osaamista, työssäoppimisjaksojen suunnittelua ja organisointia toteutuksen tasolla. Tavoitteen saavuttamiseksi käsiteltiin erilaisia oppimisen tyylilajeja ja muotoja osana lopputyön kokonaisuutta.

Työpaikkaohjaajien osaamisen kartoitus osana työssä oppimisen kehittämistä Rikosseuraamuslaitoksessa tutkimus toteutettiin osaamiskartoituksena sähköpostitse Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa keväällä 2013. Verkkokyselyn rinnalle tehtiin vapaamuotoinen kyselytutkimus pienryhmille. Verkkokyselyllä haettiin tutkimukselle laadullista pohjaa ja vapaamuotoisella kyselyllä tutkimuksen rinnalle empiiristä, kokemusperäistä taustaa. Näitä tuloksia vertaamalla saatiin kattava otos tämän hetkisestä ohjaamisen osaamisen tasosta rikosseuraamusalan työpaikkaohjaajina toimivalla henkilöstöllä. Osaamiskartoitukseen osallistui 50 henkilöä 30:sta eri koulutusyksiköistä.

Kyselyyn vastanneet olivat taustaoiltaan eri-ikäisiä, heidän virkavuosiensa määrä vaihteli 0 ja yli 30 vuoden välillä. Enemmistöllä ohjaajia oli ollut ohjattavanaan joko alle viisi tai yli 16 opiskelijaa. Tutkimus pohjautuu osin erilaisten oppimistyylien teoriaan. Näiden mukaan jokainen meistä oppii eri tyylillä kuten kuulemalla, näkemällä tai kokemalla. Tämä luo osaltaan haasteita oppilaan laadukkaalle ohjaamiselle.

Parhaan hyödyn saamiseksi ohjaajan tulisi kyetä muuttamaan omaa ohjaamistyyliään kulloinkin ohjattavana olevan opiskelijan mukaan. Käytettävissä olevien resurssien määrään vaikuttavina tekijöinä ovat yleensä oppijan ohjaamiseen käytettävissä oleva aika, oppimisympäristö sekä työpaikkaohjaaja koulutuksen saaneen henkilön osaaminen ohjaustoiminnassa.

Tutkimuksen luotettavuutta kuvaa korkea vastausprosentti. Tämä kertoo työssä ohjaavina toimivien henkilöiden sitoutumisesta työhönsä ja halusta kehittää ohjaustoimintaa. Ohjaajina toimivat henkilöt kokivatkin osaavansa hyvin tärkeät taidot kuten yhteistyö, ongelman ratkaisu ja organisointi. Saman tutkimuksen mukaan nousi esiin myös kehittämisen kohteita kuten valtakunnallisen verkostoitumisen merkitys ja erilaisten ohjaustyylien ja -menetelmien osaaminen sekä palautteen antamisen taito oikeassa ajassa ja paikassa.

Uudistuvaan vartijan työnkuvaan sisältyy myös kuntouttavaa ohjaustyötä vankien sekä rikosseuraamusasiakkaiden kanssa. Näin tehtävällä lähityöllä pyritään vaikuttamaan uusintarikollisuuteen ehkäisevästi Rikosseuraamuslaitokselle asetetun tavoitteen mukaisesti. Laadukkaaseen lähityöhön tähtäävän ammattitaidon kehittymisen voidaan laskea alkavan jo hyvän työharjoittelun myötä, jossa laadukkaalla ohjaamisella on suuri merkitys.


Lisätietoja:

Kimmo Oikarinen
Sosiaalialan koulutusohjelma (ylempi AMK)
Sosiaali- ja rikosseuraamusalan johtaminen ja kehittäminen
kimmo.oikarinen(at)om.fi


Viimeksi muokattu 19.5.2016 10:24