YAMK-opinnäyte: Sähköiset palvelut terveydenhuollossa


​Väestö ikääntyy ja toimintaympäristöt muuttuvat. Palvelutarpeen sekä rahoituksen välillä on ristiriitaa. Paine sähköisten palveluiden kehittämiseksi, vastaamaan väestön tarpeita on suuri. Tulevaisuudessa terveydenhuollon keskeisenä tavoitteena on palveluiden tasavertainen saatavuus riippumatta asuinpaikasta.

Opinnäytetyössä tutkittiin terveydenhuollon sähköisten asiointipalvelujen käyttöä Kivistön suuralueen väestön keskuudessa sekä mitä sähköisiä asiointipalveluja ja sivustoja ihmiset käyttävät tiedon haussa ja omahoidon tukena. Opinnäytetyön tuloksista saadaan myös kehittämisehdotuksia sähköisten asiointipalvelujen kehittämiseksi suoraan palveluiden käyttäjiltä.

Opinnäytetyön on tehnyt Laurean YAMK opintoja suorittava, AMK sairaanhoitaja Virve Ristolainen, syksyllä 2015. Opinnäytetyö on toteutettu Laurean ja Vantaan kaupungin yhteistyö-hankkeena ja tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä Vantaan kaupungin terveydenhuollon sähköisiä asiointipalveluja. Opinnäytetyön tekijä on ollut mukana Apotin hanketyöryhmässä ja luvannut opinnäytetyön tulokset myös Apotti-hanketyöryhmän käyttöön. 

Opinnäytetyön tulokset

Alle 35-vuotiaista vastaajista 70 % koki sähköiset asiointipalvelut toimivimpina ja alle 66-vuotiaista vastaajista, joka ikäryhmästä, yli 40 % koki sähköiset asiointipalvelut helppokäyttöisinä. Hyödyllisimmiksi sähköiset asiointipalvelut koki alle 35-vuotiaista vastaajista 80 %. Tietoa sairauksista ja oman terveyden hoitamiseksi haettiin usein yleisten hakukoneiden, esimerkiksi google, yahoo ja youtube:n kautta. Tärkeimpinä asioina sähköisissä palveluissa koettiin palveluun pääsyn nopeutumisen ja helpottumisen, omien potilastietojen turvallisuuden, pääsyn katsomaan omia potilastietoa ja hoito-ohjeita sekä omien perustietojen päivittämisen ja muokkauksen sähköisesti. Tärkeimpinä sähköisesti saatavilla olevina palveluina pidettiin pääsyä katsomaan omia tutkimustuloksia sekä tekstiviestimuistutusta tulevasta vastaanottoajasta. Reseptien uusinta, ajanvaraus, omien potilastietojen seuranta ja hoitotahdon ilmaisu sähköisesti, koettiin myös tärkeänä.

Sähköistä ajanvarausta toivottiin kehitettävän toimivammaksi, vastaamaan väestön tarpeita. Sähköisiin asiointipalveluihin toivottiin opastusta ja ohjausta ammattilaisten toimesta ja terveysasemalle olisikin hyvä saada tietokone asiakaskäyttöön ohjauksen mahdollistamiseksi. Lomakkeet ja hakemukset tulisi olla sähköisinä ja ne tulisi voida lähettää sähköisesti eteenpäin. Ympärivuorokautinen sähköinen yhteys terveysasemalle sekä chat-yhteys terveydenhuollon ammattilaiseen koettiin tulevaisuuden kehittämiskohteiksi. Tekstiviestimuistutus ajanvarauksesta olisi toivottavaa jokaisen ajanvarauksen yhteydessä sekä mahdollinen sirukortti tai kansio potilaan perustiedoista, jolla potilas voisi tunnistautua palvelun käyttäjäksi eri toimipisteissä. Tulee myös muistaa, että sähköiset palvelut eivät voi täysin korvata henkilökohtaista kontaktia terveydenhuollon ammattilaiseen. 

Haasteena terveydenhuollossa on jo nyt ammattihenkilöstön ja väestön sitoutuminen sähköisten asiointipalvelujen käyttöön sekä ammattihenkilöstön työnkuvan muuttuminen ja työaikajärjestelyt. Sähköisten palveluiden käyttäjiä olisi hyvä ottaa mukaan jo kehittämisvaiheessa, jotta saataisiin väestö paremmin sitoutumaan palveluiden käyttäjinä. Sähköisten asiointipalveluiden vaikuttavuus terveydenhuollossa tullaan saavuttamaan laajasti, jos panostetaan monialaiseen markkinointiin niin väestön kuin ammattihenkilöstönkin osalta. 

Opinnäytetyön toteuttaminen

Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena Kivistön suuralueen väestölle syksyllä 2015. Kyselyn runkona käytettiin Hannele Hyppösen ym. 2014 tutkimuksessa käytettyä valmista kyselyä, jota muokattiin vastaamaan opinnäytetyön tarpeita. Kyselyt lähetettiin postitse, mutta kyselyyn pystyi vastaamaan myös sähköisesti erillisen linkin kautta. 

Otanta väestöstä oli satunnaisotos N=500. Otanta tehtiin ikäryhmistä: 18-35v., 36-50v., 51-65v., 66-75v. Ja 76+. Ikäryhmät määräytyivät Hyppösen ym. tutkimuksen perusteella. Jokaisesta ikäryhmästä valittiin satunnaisesti N=50 miehiä ja N=50 naisia. Kyselyitä palautui 126 kpl joista tutkimukseen hyväksyttiin 113 kpl. Tutkimukseen hyväksyttiin kyselyt joista oli täytetty yli 75%. 4 kyselyä palautui sähköisesti, loput palautuivat postitse.

Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja kysely tehtiin webropol ohjelmalla. Kyselyn kysymyksistä suurin osa oli strukturoituja paitsi viimeinen kysymys, jossa haluttiin saada konkreettisia kehittämisehdotuksia väestöltä. Määrällinen aineisto analysoitiin SPSS ja excel taulukointeja hyödyntäen. Kehittämisehdotukset syötettiin sanatarkasti webropol ohjelmaan ja analyysin pohjana käytettiin webropol ohjelman esiin nostamia pääasioita. Analysoinnissa käytettiin sisällön analyysiä.

Lisätietoja:

Virve Ristolainen
Terveys- ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen ja johtaminen, YAMK
Puh. 040 568 9977   


Viimeksi muokattu 18.5.2016 15:22