YAMK-opinnäyte: Lean-ideataulun avulla hoitotyön kehittäminen onnistuu entistä tehokkaammin


​Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää onko Lean ideataulu toimiva tapa kehittää hoitotyötä. Tavoitteena on Lean ideataulun avulla kehittää Herttoniemen päiväkirurgisen yksikön hoitotyötä potilaan parhaaksi. Ideataulun avulla päädyttiin kehittämään tiedonkulkua, raportointia ja tieto-suojaa, jotka nousivat työntekijöiltä tärkeimpinä asioina lähteä kehittämään.  Työntekijät kehitti-vät hiljaista raportointia ja ISBAR:n (Identify=tunnista, Situation=tilanne, Background=tausta, As-sessement=nykytila, Recommendation=toimintaehdotus) pohjautuvan raporttimallin.

Ideataulun hyöty työnkehittämiselle

Ideataulun avulla kaikki työntekijät pääsivät mukaan kehitystyöhön ja antamaan oman mielipi-teensä, joka lisäsi motivaatiota. Tulosten perusteella ideataulusta on hyötyä etenkin isommissa tai useamman yksikön toiminnan kehittämisessä, koska siinä pystytään hyödyntämään kaikkien ajatuk-set ja mielipiteet ja päästään näin entistä parempiin tuloksiin. Ideataulusta on hyötyä yksiköihin, joissa tehdään kolmivuorotyötä ja työntekijät eivät siksi näe toisiaan päivittäin, eivätkä pääse yh-dessä kehittämään. Tanskalaisessa yliopistosairaalassa hyödynnettiin ideataulua, jonka avulla ke-hitettiin prosesseja toimivimmiksi työntekijöiden ideoista, joiden avulla nopeutettiin potilaiden hoi-toprosesseja.

Työntekijöiden mielestä ideataulun avulla parannettiin myöskin osastojen välistä yhteistyötä. Tut-kimusten mukaan yhdessä voidaan kehittää neuvottelemalla ja sopimalla ja päästään kuulemaan kaikkien ajatuksia ja näin voidaan saada uusia erilaisia kehitysideoita. Työntekijöiden kehittämää raportointiohjetta ja ISBAR:n pohjautuvaa raportointimallia pystyy hyödyntämään muissakin yksi-köissä soveltaen jokaisen yksikön tarpeen mukaan. Ne toimivat etenkin uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden raportoinnin apuvälineinä. Tutkimusten perusteella raportoinnissa potilaan faktatie-doissa pysymistä helpottaa, kun raportin sisällölle on annettu selkeät säännöt, mitä raportilla pu-hutaan. ISBAR:n avulla on selkeytetty ja yhdenmukaistettu raportointia.

Toteutunut kehitysidea

Työntekijät pitivät tärkeimpänä lähteä kehittämään tiedonkulkua, raportointia ja tietosuojaa. He pääsivät esittämään mielipiteensä aivoriihen avulla ja sovittu työryhmä teki kehityssuunnitelman muiden avustuksella ja toteutettiin uudet raportointi ohjeet yksikköön. Tiedonkulkua selkeytettiin etenkin niissä tilanteissa, kun leikkaus siirtyy tai peruuntuu tai anestesiamuoto muuttuu, muistutet-tiin tiedonkulun etenemistä. Tiedonkulkua parannettiin myöskin raportoinnin kehittämisellä. Useis-ta tutkimuksista ilmenee, että tiedonkulku ja kommunikaatio ongelmat ovat merkittävä syy haitta-tapauksille. HUS:ssakin Haipro-järjestelmään vaaratapahtumailmoitukset liittyivät toiseksi useim-min tiedonkulkuun.

Raportointia yhtenäistettiin ja tehtiin rakenteellisempaa ISBAR:n pohjautuvan raportointimallin avulla, kun potilas tulee leikkausosastolle. Potilaan siirtyessä takaisin päiväkirurgiselle osastolle pyrittiin siirtymään hiljaiseen raportointiin, tai ainakin tiivistämään raporttiin vain oleellinen jatko-hoidon kannalta. Useiden tutkimusten perusteella hiljaiseen raportointiin siirtyminen on parantanut tiedonkulkua ja säästänyt aikaa potilastyöhön ja samalla kirjallinen raportti on muuttunut tar-kemmaksi.

Tietosuojaan kiinnitettiin entistä enemmän huomiota äänenvoimakkuuden huomioimisella, sermien käytöllä heräämössä ja potilaat pyrittiin sijoittamaan kauaksi toisistaan. Lisäksi potilaat viedään saliin aina kun mahdollista ja raportoidaan siellä, jotta ei olisi muita potilaita kuulemassa. Hyvä hoito edellyttää luottamuksellista hoitosuhdetta ja potilaan tulee voida kertoa oireistaan ja vaivois-taan luottamuksellisesti, jota ohjaa Suomen perustuslaki sekä sairaanhoitajan eettiset ohjeet, asi-aan on siis syytä kiinnitä huomiota muissakin yksiköissä.

Opinnäytetyön toteutus

Opinnäytetyö toteutettiin Herttoniemen päiväkirurgiseen yksikköön, johon osallistui päiväkirurginen leikkausosasto ja päiväkirurginen osasto. Opinnäytetyön toteutti Jonna Rapo, joka toimii kyseisessä yksikössä anestesiahoitajana, kehittämistyö liittyi osana YAMK opintoja. Opinnäytetyön tutkimus-menetelmänä käytettiin laadullista ja kehittävää toimintatutkimusmenetelmää, käyttäen haastatte-lua ja havainnointia aineiston keräämiseen. Toimintatutkimus etenee jatkuvana spiraalisena kehä-nä: suunnittelu-> toiminta-> havainnointi-> reflektointi.

Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna opinnäytetyön alussa ennen ideataulua neljälle hoita-jalle päiväkirurgiselta ja neljälle hoitajalle leikkausosastolta, jolla selvitettiin työntekijöiden kei-noja kehittää hoitotyötä ennen Lean ideataulun käyttöön ottoa. Projektin lopuksi toteutettiin ryh-mähaastattelu kahdelle päiväkirurgiselta osastolta ja kolmelle leikkausosastolta, jonka avulla selvitettiin Lean ideataulun hyötyä työnkehittämisen apuna. Havainnointia toteutettiin koko projek-tin ajan, mutta etenkin kahden aivoriihen ja pilotoinnin aikana. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä, jonka avulla pystytään selittämään tutkittavien ilmiöiden välisiä suhteita. Ana-lyysin määrittämistä ohjaa siis tutkimustehtävä ja aineiston laatu ja raportointi on aineistolähtöistä

Lisätietoja:

Jonna Rapo
YAMK, Terveys- ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen ja johtaminen
Puh 045 135 6120


Viimeksi muokattu 2.6.2016 13:06