Opinnäytetyö: vuodemakuu altistaa iäkkään potilaan sairaalakierteelle


​Iäkkäiden potilaiden sairaalan uusintakäyntien altistavia tekijöitä ja ehkäisemistä tutkittiin sairaanhoitajan koulutusohjelmaan liittyvässä Jaana Suorannan opinnäytetyössä Laurea-ammattikorkeakoulussa. Työssä todettiin, että iäkkään potilaan riski palata nopeasti takaisin sairaalaan kasvaa, kun pitkäaikaissairauksien ja lääkkeiden määrä lisääntyy sekä päivittäinen toimintakyky ja kotona pärjääminen heikkenee. Sairaalan vuodemakuu altistaa potilaan toimintakyvyn laskulle. Iäkäs potilas saattaa kotiutua jopa sairaalaan tuloa heikommassa kunnossa. Näin voi alkaa sairaalakierre.

Työssä kartoitettiin uusintakäyntien altistavien tekijöiden osalta lähes 60 kansainvälistä terveydenhoidon tutkimusta ja lisäksi erääseen suomalaiseen sairaalaan nopeasti palannutta 10 potilasta. Suomalaiset potilastulokset vastasivat varsin hyvin kansainvälisten tutkimusten tuloksia.

Tapaturma vie takaisin sairaalahoitoon

Äkillinen sairaus tai kotitapaturma perussairauksien lisäksi voi viedä iäkkään henkilön uudestaan sairaalakuntoon. Muutamassa päivässä sairaalaan takaisin palaava iäkäs potilas löydetään usein kotoa kaatuneena. Hänen todetaan olevan heikko, väsynyt ja kotona pärjäämätön. Uusintakäynnin syy on yleensä uusi verrattuna edelliseen sairaalakäyntiin. Nopeasti sairaalaan palaavan potilaan taustalla on tavallisesti monia samanaikaisia pitkäaikaissairauksia, erityisesti sydän- ja verisuonitauteja tai neurologisia sairauksia.

Potilas pyritään kotiuttamaan tai siirtämään jatkohoitoon mahdollisimman pian, sillä sairaalahoito on riski iäkkäälle potilaalle, jonka toimintakyky laskee nopeasti äkillisen sairauden ja vuoteessa makaamisen vuoksi. Kaatumis- ja tulehdusriski kasvaa myös sairaalassa. Sairaalaan paluun ehkäisemiseksi ja kotona pärjäämisen edistämiseksi iäkästä potilasta hoidetaan sairaalassa osastohoidon aikana kuntouttavan hoitotyön periaatteella lääketieteellisen hoidon lisäksi. Tällä laajasti käytetyllä hoitomallilla potilasta kannustetaan itsenäiseen päivittäisten toimien hoitamiseen kuten pukemiseen, syömiseen ja oman hygienian hoitoon wc-käynteineen. Potilas pyritään saamaan ylös vuoteesta heti kun mahdollista ja liikkumaan sairaalan käytävillä rollaattorin avulla. Omaiset saattavat hämmästellä, kun potilaalta vaaditaan itsenäistä toimintaa ja hoitajat auttavat vain tarvittaessa. Hoitomallin on kuitenkin todettu tukevan iäkkään potilaan toimintakykyä sairaalassaolon aikana.

Riskipotilaiden seuranta kotona tärkeää

Ennen kotiuttamista suomalaisessa iäkkäiden potilaiden hoitoon keskittyneellä sairaalaosastolla arvioidaan potilaan pärjääminen kotona ja suunnitellaan tarvittavat tuet ja avut. Potilaan arviointiin osallistuu lääkärin ja sairaanhoitajien lisäksi fysio- ja toimintaterapeutti sekä sosiaalityöntekijä. Näin potilaan tarpeista ja pärjäämisestä kotona saadaan monipuolinen kuva. Myös omaisten ja kotihoidon näkemys huomioidaan. Potilaan henkinen selviytyminen kotona voi jäädä kuitenkin epäselväksi. Arkitoiminnot kuten omien asioiden hoitaminen, riittävä syöminen ja juominen sekä lääkkeiden ottaminen edellyttävät usein seurantaa. Riskipotilaiden seuranta kotona omaisten ja kotihoidon avulla on tämän vuoksi tärkeää.

Useissa maissa on kehitetty tilastomalleihin perustuvia riskimittareita, joilla pyritään tunnistamaan sairaalaan nopeasti palaavat riskipotilaat, jotta heitä voidaan tukea enemmän. Mittarit ovat vielä toistaiseksi kehitysvaiheessa, mutta harkittava mahdollisuus myös Suomessa, kun uusi sähköinen potilastietojärjestelmä saadaan tulevaisuudessa käyttöön.

Linkki opinnäytetyöhön 

Lisätietoja:

Jaana Suoranta
sairaanhoitajaopiskelija, KTM
Puh: 050 596 21 81, jaana.suoranta(at)hotmail.fi


Viimeksi muokattu 5.10.2016 10:41