OSTY - Osatyökykyisten työllistäminen

Hanke pähkinänkuoressa

Osatyökykyisen ja työkyvyn määritelmä hankkeessa

Osatyökykyisyys ymmärretään hankkeessa laajassa merkityksessä. Osatyökykyisyyttä voi aiheuttaa sairauksien lisäksi esimerkiksi hankala elämäntilanne, hoitovastuut, aikaa vievät harrastukset kuten olympiaurheilu, työpaikan huono ilmapiiri tai huono johtaminen, raha- tai muut vaikeudet.

Työkyky voi olla pysyväluonteisesti alentunut esimerkiksi parantumattoman sairauden takia tai väliaikaisesti. Työkyvyn taso voi vaihdella paljon jopa päivästä toiseen.

Laajan määritelmän vuoksi oikeastaan kenelläkään ei ole täyttä työkykyään käytössä koko aikaa vaan jokainen on jossakin vaiheessa elämäänsä osatyökykyinen. Pohdintoja osatyökykyisyyden määrittelyn haasteista voi lukea lisää hankkeen julkaisuista (lista alla). 

Hankkeen verkkosivut: https://osty.laurea.fi/

Tavoitteet

Haluamme mahdollistaa osatyökykyisille yhdenvertaisen kohtelun työmarkkinnoilla kehittämällä palvelumuotoilun avulla työllistämistä tukevan mallin, joka estää ajatusvinoumien aiheuttamaa syrjintää.

Hankkeen aikana tuemme kohderyhmän osatyökykyisten työllistymistä ICT-alalle, jossa esimerkiksi työaikajoustot ja etätyö voivat mahdollistaa monelle muuten osatyökykyiselle jopa täyden työkyvyn.

Jos olet kiinnostunut osallistumaan hankkeen valmennukseen tai tiedät kohderyhmäämme sopivan henkilön, joka voisi osallistua, ole yhteydessä hankkeen projektipäällikköön sini.maunula@laurea.fi.

Lue lisää hankkeen palvelutarjonnasta valmennettaville tästä esitteestä

Kohderyhmä

Hankkeen kohderyhmänä ovat osatyökykyiset, joilla on vähintään 50% työkykyä jäljellä ja joiden osatyökykyisyyden syy on ulkopuolisille näkymättömissä. Näkymättömiä oireita ovat esimerkiksi erilaiset kipusairaudet, mielenterveyden ongelmat, suolistosairaudet, neurologiset sairaudet ja uupumusoireyhtymät. Näitä oireita yhdistää myös niille tyypillinen aaltomainen vaihtelu, jolloin työkyky saattaa välillä olla todella hyvä ja välillä olematon.

Kohderyhmän rajauksella pyritään kohdistamaan tuki sellaisiin osatyökykyisiin, joille tukea ei valmiiksi ole olemassa jo eli jotka ovat joko liian työkykyisiä tai työkyvyttömiä eri palveluiden piiriin. Hanke keskittyy näkymättömistä oireista kärsiviin, jotta samalla voidaan arvioida muun muassa, kuinka suuri merkitys sillä on ihmisen osaamisen ja ammattitaidon arviointiin, paljastaako hän osatyökykyisyytensä vai ei. Lisäksi näkymättömistä oireista kärsivät saattavat oireiden näkymättömyyden vuoksi jäädä ilman tukea, jolloin vaarana on työkyvyn heikkeneminen ja jopa työkyvyttömyys. Siksi on tärkeä miettiä sekä mallia, joka tukee osatyökykyisten työllistymistä ja huomioi työkyvyn säilymisen jatkossa.

Julkaisut

2025

Maunula, Sini. Työelämä on täsmätyökykyisiä täynnä. 28.11.2025. Täsmäkampanja. Luotettava työntekijä. Vastuu Group. https://luotettavatyontekija.vastuugroup.fi/blogi/tyoelama-on-tasmatyokykyisia-taynna 

Hytönen, Kaisa., Kanerva, Markus. & Maunula, Sini. 2025. Päätöksenteon ilmiöt moninaisen työyhteisön johtamisessa. Laurea julkaisut. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-727-0 

Maunula, Sini. 16.9.2025. Pelko syrjinnästä estää hakemasta tukea työpaikalla. Laurea Journal. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025091696380 

Maunula, Sini & Arnberg, Reija. 24.6.2025. Työmarkkinoiden piilopotentiaali käyttöön erilaisuuden huomioimisella. Henry blogi. https://www.henry.fi/ajankohtaista/blogit/2025/06/tyomarkkinoiden-piilopotentiaali-kayttoon-erilaisuuden-huomioimisella.html 

Maunula, Sini. Inhimillinen työelämä tukee osatyökykyisiä. 4.3.2025. Laurea Journal. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025030415359 

2024

Maunula, Sini. Eriarvoistumisen noidankehä syntyy ennakoinnin laiminlyömisestä ja yksilön kustannustaakasta. 26.11.2024. Laurea Journal. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112696758 

Korhonen, Annamaija. Oman työkykynsä tietää parhaiten osatyökykyinen itse. 18.11.2024. Laurea Long. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111828517 

Rajalakso, Mira. Osatyökykyisten ja työelämän yhteensovittaminen vaatii työtä. 1.11.2024. Laurea Journal. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024110188650 

Maunula, Sini. Katsaus näkymättömästi oireilevia tukevien järjestöjen viestintään. 31.10.2024. Laurea Journal. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024103188285 

Maunula, Sini. & Peltomaa, Veera. Kestävä työelämä rakentuu ihmisyyden ymmärryksestä ja hyväksymisestä. 27.9.2024. Tulevaisuudenkestävä bisnes – inhimillistä johtajuutta, inhimillistä työelämää -julkaisussa. Sivut 119-124. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-436-4 

Rajalakso, Mira. Osatyökykyisten rekrytointi tyssää tiedon puutteeseen: Tietämättömyys ja byrokratian pelko taustalla. 17.9.2024. Laurea Journal. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024091773506 

Korhonen, Annamaija. Ihmisenä työelämässä. 22.8.2024. Laurea Journal. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024082266013 

Maunula, Sini. Tarve osatyökykyisten yhdenvertaisuuden parantamiselle tunnistettiin sosiaali- ja terveysalan ProjektiTori-tapahtumassa. 12.4.2024. Laurea Journal. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041217036 

Maunula, Sini. Täysin työkykyiset ovat taruolentoja - mihin tarvitaan osatyökykyisen leimaa? 27.2.2024. Laurea Journal. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402278916 

Korhonen, Annamaija. "Eihän susta ees näy päällepäin". 14.2.2024. Laurea Journal. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402147146 

Hankkeen virallinen tiivistelmä:

Osatyökykyisillä on vaikeuksia työllistyä. Yhtenä syynä tälle voi olla juuri stereotypiat, jossa osatyökykyisen oletetaan sairastavan paljon ja työkyvyn asteen olevan pieni. Osatyökykyisyydestä puhuminen voi ohjata ajattelemaan työnteon esteitä ja ihmisen rajoitteita osaamisen ja työkyvyn sijaan. Tämä sanavalintojen vaikutus syntyviin mielikuviin tunnetaan myös framing-vinoumana (Bazerman & Moore 2013, 95). Myös osatyökykyinen itse saattaa alkaa identifioitua osatyökykyiseksi ja ajatella itseään rajoitteidensa kautta. Tämä voi heikentää hänen kyvykkyyden kokemustaan. Kyvykkyyden kokemus vaikuttaa muun muassa siihen, mihin ihminen ryhtyy ja mihin ei (Bandura 1997), joten kyvykkyyden kokemuksen heikentyminen voi huonontaa osatyökykyisen työllistymismahdollisuuksia.

OSTY-hankkeen lähtökohtana on pyrkiä vaikuttamaan näihin vinoumiin (stereotypiat ja framing) siten, että huomio siirtyisi osatyökykyisen rajoitteista hänen työkykyynsä ja osaamiseensa ja asettaisi heidät siten yhdenvertaisempaan asemaan työnhaussa. Hankkeen kohderyhmä on osatyökykyiset, joiden osatyökykyisyyden syy on muille näkymättömissä eli he kärsivät esimerkiksi kipuoireista, neurologisista tai long covid -oireista. Oireiden näkymättömyys on tälle ryhmälle sekä etu että haaste. Etuna on se, että osatyökykyisyys ei ole rekrytointitilanteess a nähtävissä ja heikennä työllistymismahdollisuuksia, ellei osatyökykyinen itse ota asiaa puheeksi. Haasteena on, ettei työelämässä oleva osatyökykyinen välttämättä saa tukea, koska osatyökykyisyyteen ei uskota. Tämä voi heikentää osatyökykyisen työkykyä ja johtaa jopa työkyvyttömyyteen tai työuupumukseen. Näissä ryhmissä yhteistä on myös se, että oireiden voimakkuus vaihtelee ja siksi työelämän joustot (etätyö, joustava työaika, osa-aikaisuus) auttaisivat parantamaan työn tekemisen mahdollisuuksia ja säilyttämään työkyvyn.

OSTY-hankkeessa tavoitteena on auttaa kohderyhmään kuuluvia osatyökykyisiä työllistymään sekä kehittää työllistymistä tukevaa mallia hankkeessa luotavassa yhteistyöverkostossa. Mallia kehitetään ja pilotoidaan palvelumuotoilua hyödyntäen. Ensimmäisen pilotin tarkoituksena on pyrkiä vahvistamaan osatyökykyisten kyvykkyyden kokemusta siirtämällä huomio heidän rajoitteistaan heidän osaamiseensa ja työkykyynsä. Seuraavien kokeilujen toteutus suunnitellaan osatyökykyisiltä, työnantajilta ja muilta sidosryhmiltä kerättäviin tietoihin pohjautuen. Suunnittelua toteutetaan yhteiskehittämällä palvelumuotoilun työpajoissa, joihin tavoitellaan eri näkökulmia edustavia sidosryhmiä. Hankkeen tavoitteena on vuorovaikus työnantajien kanssa ja lisätä heidän halukkuuttaan rekrytoida osatyökykyisiä. Viestinnällä yritetään vaikuttaa siihen, miten erityisesti kohderyhmän osatyökykyiset nähdään ja korostamaan työnantajille sitä, että osatyökykyisillä on paljon työkykyä ja osaamista tarjolla.

Lähteet:

Bandura, A. (1997). Self-efficacy: The exercise of control. W H Freeman/Times Books/ Henry Holt & Co. 

Bazerman, M. & Moore, D. (2013). Judgment in Managerial Decision Making. 8. painos. Wiley. 

Haatanen, T. 2022. Osatyökykyisiä tarvitaan työmarkkinoille. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 1.3.2022 https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/osatyokykyisia-tarvitaan-tyomarkkinoille 

Sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö. 2017. Työmotivaatio on työnantajalle tärkeämpää kuin 100-prosenttinen työkyky. Viitattu 21.3.2023 https://tem.fi/-/tyomotivaatio-on-tyonantajalle-tarkeampaa-kuin-100-prosenttinen-tyokyky 

Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE 2018. Osatyökykyiset ovat merkittävä työvoimapotentiaali. Viitattu 1.3.2022. https://www.soste.fi/osatyokykyiset-ovat-merkittava-tyovoimapotentiaali/

Finlex 2004. Laki yksityisyyden suojasta työelämästä. 5 §. Viitattu 21.3.2023. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040759 

Voit tutustua hankkeen tietosuojaselosteeseen tämän linkin kautta.