YAMK-opinnäyte: Psykologinen turvallisuus osana rakennusalan turvallisuuskulttuuria

Rakennusalalla merkittävä riski ei aina ole vain se, mitä työmaalla tapahtuu, vaan myös se, mitä jätetään sanomatta. Tuore YAMK-opinnäytetyö osoittaa, että psykologinen turvallisuus on tärkeä osa rakennusalan turvallisuuskulttuuria ja että yhteiskehittämisen menetelmät voivat auttaa tekemään siihen vaikuttavia tekijöitä näkyväksi työyhteisöissä. Tulokset avaavat uusia näkökulmia siihen, miten psykologista turvallisuutta voidaan vahvistaa muutoksen, fyysisen työturvallisuuden, oppimisen ja työyhteisöjen kehittämisen tukena.

YIT:lle tehty YAMK-opinnäytetyö tarkasteli, miten yhteiskehittämisen menetelmät voivat tukea organisaatiokulttuuria ja erityisesti psykologisen turvallisuuden vahvistumista rakennusalan työyhteisöissä. Työ toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa aineistoa kerättiin työyhteisöille suunnatuista valmennuksista. Valmennuksissa hyödynnettiin osallistavia menetelmiä, joiden avulla tarkasteltiin sitä, millaiset arjen käytännöt, vuorovaikutuksen tavat ja johtamisen ratkaisut tukevat turvallisen keskusteluilmapiirin syntymistä.

Psykologinen turvallisuus rakentuu vuorovaikutuksessa

Keskeinen havainto oli, että psykologinen turvallisuus rakentuu ennen kaikkea vuorovaikutuksessa. Yhteisissä keskusteluissa korostuivat luottamus, avoimuus, mahdollisuus tulla kuulluksi sekä uskallus ottaa esiin myös vaikeita asioita. Nämä tekijät vaikuttavat suoraan siihen, kuinka hyvin työyhteisö pystyy oppimaan, ratkaisemaan ongelmia ja kehittämään toimintaansa yhdessä.

”Psykologinen turvallisuus näkyy työyhteisössä ennen kaikkea siinä, mitä uskalletaan sanoa ääneen ja mitä ei. Yhteiskehittämisen menetelmät auttavat tekemään näitä ilmiöitä näkyviksi ja luovat tilaa myös vaikeiden asioiden yhteiselle käsittelylle”, sanoo Salla Hälikkä, YIT:lle toteutetun YAMK-opinnäytetyön tekijä.

Aihe on ajankohtainen erityisesti nyt, kun rakennusalalla toimintaympäristö muuttuu ja työyhteisöiltä edellytetään samanaikaisesti uudistumiskykyä, yhteistyötä ja kykyä oppia nopeasti. Tällaisessa tilanteessa psykologinen turvallisuus ei ole vain työhyvinvointiin liittyvä kysymys, vaan olennainen osa sitä, miten työyhteisöt kykenevät käsittelemään muutosta, jakamaan havaintoja ja kehittämään toimintaansa yhdessä.

Tulokset laajentavat perinteistä käsitystä rakennusalan turvallisuudesta. Fyysisen turvallisuuden rinnalla on tarpeen tarkastella myös sitä, kokevatko työntekijät voivansa tuoda esiin näkemyksiään, kysyä, nostaa esille epäkohtia ja jakaa havaintojaan ilman pelkoa kielteisistä seurauksista. Psykologinen turvallisuus liittyy näin myös työyhteisön oppimiseen, uudistumiskykyyn ja siihen, kuinka herkästi arjessa havaittuihin riskeihin, virheisiin ja kehitysideoihin uskalletaan tarttua. Siksi se on merkittävä näkökulma myös rakennusalan työturvallisuuskulttuurin kehittämisessä.

Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että psykologisen turvallisuuden vahvistaminen ei ole työyhteisöissä irrallinen kehittämisteema, vaan osa organisaation kykyä toimia, uudistua ja oppia yhdessä. Kun työyhteisössä on tilaa avoimelle vuorovaikutukselle ja erilaisille näkemyksille, myös vaikeat asiat voidaan ottaa puheeksi aiemmin ja rakentavammin. Tämä vahvistaa paitsi yhteistyötä ja luottamusta myös koko työyhteisön kykyä tunnistaa riskejä, ratkaista ongelmia ja kehittää toimintaa jatkuvasti.

Opinnäytetyön on tehnyt Salla Hälikkä osana ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Työ toteutettiin YIT:lle ja keskittyi organisaatiokulttuurin kehittämiseen sekä psykologisen turvallisuuden vahvistamiseen rakennusalalla.

Tutustu Hälikän opinnäytetyöhön Yhteisesti kehittämällä kohti psykologisesti turvallisempaa työyhteisöä rakennusalalla Theseus-palvelussa.