Opinnäytetyö
–
YAMK-opinnäyte: Nuorten laitosmuotoinen päihde- ja riippuvuuskuntoutus Suomessa – tutkimus kokoaa ajantasaisen tilannekuvan
Heli Latikan ja Karolina Jallow’n opinnäytetyö tarkastelee alaikäisille suunnattuja laitosmuotoisia päihde- ja riippuvuuskuntoutusta tarjoavien lastensuojelulaitosten tilannetta Suomessa.
Tuore opinnäytetyö osoittaa, että alaikäisten laitosmuotoinen päihde- ja riippuvuuskuntoutus on Suomessa hajautunutta ja palveluiden saatavuudessa on eroja. Työ tarjoaa ensimmäistä kertaa kattavan kokonaiskuvan lastensuojelun palvelukentästä sekä kehittämisehdotuksia palvelujen parantamiseksi.
Palvelukenttä hajautunut, kokonaiskuva puutteellinen
Heli Latikan ja Karolina Jallow’n Laurea-ammattikorkeakoululle vuonna 2026 valmistunut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö tarkastelee alaikäisille suunnattuja laitosmuotoisia päihde- ja riippuvuuskuntoutusta tarjoavien lastensuojelulaitosten tilannetta Suomessa. Työ toteutettiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa.
Tutkimuksessa tunnistettiin 59 lastensuojeluyksikköä, joissa toimi 78 erillistä asuinyksikköä. Tulokset osoittavat, että alueelliset erot ovat merkittäviä. Kaikilla hyvinvointialueilla ei ole omia päihde- ja riippuvuuskuntoutukseen erikoistuneita lastensuojeluyksiköitä ja suurin osa palveluntarjoajista sijoittuu yksityiselle sektorille. Yksiköiden toimintamallit ja rakenteet vaihtelevat huomattavasti, eikä yhtenäisiä kansallisia käytänteitä näytä olevan.
Opinnäytetyö tuo esiin, että palvelukentän hajanaisuus vaikuttaa suoraan alaikäisten yhdenvertaisuuteen palvelujen saajana. Alaikäisten saama tuki ja kuntoutus voivat vaihdella merkittävästi riippuen siitä, mihin yksikköön hänet sijoitetaan. Haasteita esiintyy myös tilanteissa, joissa tarvitaan samanaikaisesti lastensuojelun sekä terveydenhuollon palveluja. Työnjako näiden sektoreiden välillä ei ole aina selkeää, mikä vaikeuttaa kokonaisvaltaisen tuen toteutumista.
Nuorten tarpeet monimuotoisia
Tutkimus osoittaa, että päihde- ja riippuvuuskuntoutuksessa olevien alaikäisten elämäntilanteet ovat usein haastavia ja monimuotoisia. Nuorilla esiintyy samanaikaisesti päihdeongelmien lisäksi muun muassa mielenterveyden häiriöitä, itsetuhoisuutta, rikollisuutta ja sosiaalisten suhteiden haasteita.
Tutkimuksen mukaan yleisimmät riippuvuudet liittyvät huumeisiin, alkoholiin, nikotiiniin ja lääkkeisiin. Nuorten päihteiden käyttö on monimuotoista ja yleisimmät käytetyt aineet ovat alkoholi, nikotiini ja kannabis, mutta myös vahvempien aineiden käyttö on erittäin yleistä. Myös viime vuosina paljon puhututtanut Alfa-PVP eli ”peukku”, nousi aineistosta huolestuttavasti esille.
Kuntoutus vaativaa, toteutus vaihtelee
Tulosten perusteella alaikäisten päihde- ja riippuvuuskuntoutus on monimutkainen kokonaisuus, joka edellyttää yksilöllistä ja kokonaisvaltaista tukea sekä pitkäjänteistä, luottamukseen perustuvaa asiakassuhdetta. Nuorten sitoutuminen hoitoon voi olla haastavaa erityisesti silloin, kun muutosmotivaatio on heikko.
Lastensuojelulaitoksissa käytetään laajasti näyttöön perustuvia menetelmiä, kuten motivoivaa haastattelua ja kognitiivista käyttäytymisterapiaa, sekä muun muassa tunnetaitotyöskentelyä ja perhetyötä. Menetelmien käyttö ja toteutus vaihtelevat kuitenkin merkittävästi yksikkökohtaisesti, mikä heijastuu kuntoutuksen laatuun ja vaikuttavuuteen. Tulokset korostavat tarvetta yleisesti yhtenäisemmille käytännöille ja selkeämmille rakenteille, alaikäisten yksilölliset tarpeet huomioiden.
Kolme keskeistä kehittämisehdotusta
Opinnäytetyön keskeinen lisäarvo on siinä, että se ei ainoastaan kuvaa nykytilannetta, vaan tuottaa myös konkreettisia kehittämisehdotuksia. Suositukset laadittiin saadun aineiston pohjalta yhteistyössä THL:n asiantuntijoiden kanssa järjestetyssä työpajassa.
Ensimmäinen suositus on terveydenhuollon ja lastensuojelun yhteistyön kehittäminen. Selkeytetään yhteistyötä niin, että ne tukevat kuntoutumista kokonaisvaltaisesti eikä erillisinä toimintoina.
Toinen suositus kehottaa siirtämään katseen rajoituksista yksiköiden työn sisältöön. Panostetaan nuorten sitoutumista tukevaan vuorovaikutukseen, merkityksellisyyteen ja toiminnalliseen arkeen.
Kolmas suositus koskee henkilöstön täydennyskoulutuksen kytkeytymistä arjen työhön.
Tutkimus tarjoaa perustan valtakunnalliselle kehittämiselle
Opinnäytetyö tuottaa ensimmäistä kertaa kattavan kokonaiskuvan alaikäisten laitosmuotoisesta päihde- ja riippuvuuskuntoutuksesta Suomessa. Sen merkitys on keskeinen erityisesti päätöksenteon ja palvelujen kehittämisen näkökulmasta.
Tulokset tarjoavat konkreettista tietoa siitä, missä mennään nyt ja mihin suuntaan kehittämistyötä tulisi viedä. Ne auttavat tunnistamaan järjestelmän vahvuudet, mutta myös keskeiset puutteet ja riskikohdat.
Työ tukee myös laajempaa yhteiskunnallista keskustelua nuorten päihdeongelmista ja niiden ehkäisystä. Nuorten huumekuolemien kasvu ja palvelujärjestelmän haasteet tekevät aiheesta erityisen ajankohtaisen.
Tutkimuksen toteutus
Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jossa yhdistettiin määrällinen ja laadullinen lähestymistapa. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä, joka suunnattiin alaikäisten päihde- ja riippuvuuskuntoutusta tarjoaviin lastensuojeluyksiköihin. Kyselyyn vastasi 33 yksikköä (42,3 %).
Lisäksi tutkimuksessa järjestettiin asiantuntijatyöpaja, jossa THL:n asiantuntijat tarkastelivat tuloksia ja osallistuivat kehittämisehdotusten muotoiluun yhdessä opinnäytetyön tekijöiden kanssa.
Tutustu Heli Latikan ja Karolina Jallow’n YAMK-opinnäytetyöhön Alaikäisten laitosmuotoinen päihde- ja riippuvuuskuntoutus Suomessa Theseus-palvelussa.
Ajankohtaista
