Tutkimus: Utopia ja dystopia muuttavat äänestäjien arvioita puoluejohtajista, mutta puolueuskollisuus ratkaisee
Laurean yliopettaja Jyrki Suomala osallistui tutkimukseen, joka julkaistiin vertaisarvioidussa Frontiers in Psychology -lehdessä.
Uusi suomalainen tutkimus osoittaa, että kuvitteelliset tulevaisuuden uhkakuvat ja myönteiset visiot vaikuttavat äänestäjien arvioihin puoluejohtajista vain rajallisesti, kun taas puolueuskollisuus ja ehdokkaan sukupuoli painavat selvästi enemmän. Tutkimus julkaistiin vertaisarvioidussa Frontiers in Psychology -lehdessä.
Tutkimuksen toteuttivat vanhempi tutkija Janne Kauttonen Haaga-Helia -ammattikorkeakoulusta ja yliopettaja Jyrki Suomala Laurea-ammattikorkeakoulusta. Aineisto kerättiin alkuvuonna 2020, ja siihen osallistui 1 109 äänestysikäistä suomalaista eri puolilta maata.
Vastaajat arvioivat yhdeksää tunnettua puoluejohtajaa kuuden ominaisuuden perusteella, kuten sopivuus pääministeriksi, luotettavuus ja päätöksentekokyky. Arviot tehtiin ensin nykyhetkessä ja sen jälkeen joko utopia- tai dystopiaskenaariossa, jossa Suomi kuvattiin viiden vuoden päässä hyvinvoivana tai kriisiytyneenä yhteiskuntana.
Tulokset auttavat ymmärtämään poliittisten mielipiteiden muutosta
Tulosten mukaan skenaariot muuttivat arvioita keskimäärin vain vähän verrattuna äänestäjän omaan puoluekantaaan. Erityisesti omaa puoluetta edustavat poliitikot saivat selvästi myönteisempiä arvioita kaikissa tilanteissa.
Skenaarioilla oli silti merkitystä yksittäisten poliitikkojen välisiin asetelmiin. Dystopiassa oikeistopoliitikon arvostus nousi selvästi, kun taas utopiassa kärkeen nousivat useammin vasemmistoliberaalit puoluejohtajat.
“Yhdistimme koneoppimisen ja perinteisen tilastollisen mallinnuksen, jotta pystyimme tarkastelemaan sekä suuria linjoja että hienovaraisia vuorovaikutuksia”, toteaa Janne Kauttonen.
“Näin saimme tarkemman kuvan siitä, mitkä tekijät todella vaikuttavat poliittisiin arvioihin.”
Tutkimuksen toinen tekijä Jyrki Suomala kertoo, että puolueuskollisuus osoittautui ylivoimaisesti vahvimmaksi tekijäksi ohjaten äänestäjien arvioita riippumatta siitä, millainen tulevaisuus heille esitetään.
“Tämä kertoo hieman yllättäen poliittisten asenteiden suuresta pysyvyydestä.”
Tutkimuksessa havaittiin myös sukupuolen merkitys arvioinneissa. Naiset arvioivat naispoliitikkoja keskimäärin myönteisemmin kuin miehet, ja sukupuolen vastaavuus äänestäjän ja poliitikon välillä vaikutti arvioihin lähes yhtä vahvasti kuin puoluekanta.
Tulokset auttavat ymmärtämään, miksi poliittiset mielipiteet muuttuvat hitaasti, vaikka yhteiskunnallinen tilanne muuttuisi nopeasti.