Laurea pyrkii löytämään ratkaisuja haastavaan harjoittelupaikkatilanteeseen

Arenen marraskuussa 2025 ammattikorkeakouluille tekemän kyselyn mukaan 90 prosenttia ammattikorkeakouluista katsoo harjoittelupaikkatilanteen heikentyneen viime vuosina. Useissa kommenteissa tilannetta kuvattiin huolestuttavaksi tai kriittiseksi, ja tilanne on vaikein Etelä-Suomessa.

Työvoiman tarpeen osalta ennusteet näyttävät kasvavaa osaajien tarvetta lähivuosina. Siksi on tärkeää, että opiskelijoiden opinnot etenevät suunnitellusti ja he valmistuvat, sanoo Laurean sosiaali- ja terveysalan johtaja Salla Seppänen.

Erityisen haastava tilanne on sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksessa, joissa harjoitteluviikkojen lukumäärää ohjaa EU:n ammattipätevyysdirektiivi. Sairaanhoitajaopiskelijalla harjoittelua täytyy olla vähintään 50 viikkoa koko koulutuksen aikana.

”Direktiivi ohjaa myös harjoitteluympäristöjä siten, että opiskelijan tulee saada harjoitella eri erikoisaloilla”, Seppänen sanoo.

Vuonna 2025 ammattikorkeakouluissa oli yhteensä yli 21 000 hoitotyön opiskelijaa, jotka kaikki tarvitsivat harjoittelupaikkoja. Laureassa sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoilla oli yli 3000 harjoittelujaksoa vuonna 2025.

Laurea etsii aktiivisesti ratkaisuja

Laureassa on panostettu harjoittelun kehittämiseen hankkeiden, rekrytointien ja vertaisharjoitteluiden avulla.

Yksi keino parantaa harjoittelupaikkojen saatavuutta on vahvistaa niiden tarjoamisen edellytyksiä sote-alan organisaatioissa. Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoimassa ProHarkka – Etelä-Suomi -ryhmähankkeessa vahvistetaan harjoitteluohjaajien kieli- ja kulttuuritietoista osaamista ja tarjotaan konkreettisia työkaluja vieraskielisten opiskelijoiden ohjaukseen. Näin työelämän kynnys ottaa vastaan monikielisiä harjoittelijoita madaltuu ja harjoittelupaikkoja avautuu lisää.

Lisäksi Laureassa aloitti tämän vuoden alussa harjoittelupaikkavastaava, joka ennakoi harjoittelupaikkojen määrällistä ja laadullista tarvetta sekä suunnittelee harjoittelujaksoja yhteistyössä työelämän kanssa.

Laureassa työskentelee myös kehittämispäällikkö, joka vastaa sote-alan harjoittelun kokonaisuudesta ja laadun kehittämisestä sekä tekee tiivistä yhteistyötä harjoittelun kehittäjät -opettajaryhmien kanssa. Ryhmät ovat harjoittelussa ohjaavien opettajien tukena ja mallintavat yhdessä työelämän kanssa uusia ratkaisuja harjoitteluiden toteutukseen.

Esimerkiksi Laurea on ottanut Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kanssa käyttöön useamman opiskelijan tiiminä toteutuvan harjoittelun, jossa on opintojen eri vaiheessa olevia opiskelijoita harjoittelemassa samassa työyksikössä yhtä aikaa.

”Tällöin opiskelijat tukevat harjoittelussa toistensa oppimista ja työelämän ohjaajan rooli on koordinoida opiskelijoiden tekemistä ja olla varmistamassa hoidon laatua ja turvallisuutta”, Seppänen sanoo.

Tilanne vaatii valtakunnallisia ja rakenteellisia muutoksia

Työpaikkojen heikentynyt henkilöstötilanne vaikuttaa osaltaan harjoittelupaikkojen tarjontaan.

Seppänen kommentoi harjoittelupaikkatilannetta myös MTV:llä ja toteaa, että korkeakoulun omat toimet eivät yksinään riitä valtakunnallisen ongelman ratkaisemiseksi.

”Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia tarvitaan ja siksi meidän tulee yhdessä koulutuksen ja työelämän kanssa rakentaa harjoitteluun malli, joka takaa opiskelijoille ammatissa edellytettävän osaamisen kehittymisen ja hyvän harjoittelukokemuksen. Asian ratkaisemiseksi tarvitaan myös poliittista tahtoa ja tukea”, Seppänen sanoo.

Lisätietoja: