YAMK-opinnäyte: Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmä innostaa tulevaisuusajattelun pariin
Liisa Poussa kehitti opinnäytetyössään tulevaisuusajattelua ja muutoksentekemistä yhdistävää työpajamenetelmää.
Kun esimerkiksi ilmastonmuutos, resurssien ylikulutus, kiihtyvä luontokato ja demokratian haasteet maalaavat tulevaisuushorisonttiin synkkiä pilviä, on monen tulevaisuususko koetuksella. Paremman huomisen kuvittelu edellyttää kuitenkin yhä moniäänisempää keskustelua tulevaisuudesta. Mutta miten innostaa ihmisiä tulevaisuuden äärelle, kuvittelemaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja vielä toimimaan toivotun tulevaisuuden puolesta?
Liisa Poussan Service Innovation and Design -YAMK-tutkinnon lopputyö pureutuu Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmän kehitysprosessiin. Tulevaisuustaajuus kehitettiin Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrassa ja julkaistiin avoimeen käyttöön tämän vuoden alussa. Poussa työskenteli menetelmää kehittäneessä tiimissä palvelumuotoilijana.
- Lähtökohtana oli kehittää koulutuskonsepti, joka tekee tulevaisuusajattelun taitoja helpommin lähestyttäväksi ja vahvistaa ihmisten tulevaisuususkoa ja toimijuutta. Tärkeä kriteeri oli myös se, että konsepti soveltuu erilaisille kohderyhmille eikä edellytä aikaisempaa kokemusta ennakoinnista, Poussa kertoo.
Koulutuskonseptin muoto kirkastui matkan varrella
Muotoiluajattelusta ammentava prosessi ja työkalut tarjosivat kehitystyölle parhaat lähtökohdat, sillä koulutuskonseptin lopullista muotoa ei haluttu lukita liian varhaisessa vaiheessa. Menetelmän kehitystyössä kiinnitettiin erityistä huomiota käyttäjälähtöisyyteen, eli siihen että lopputulos palvelee käyttäjien tarpeita ja sitä on helppo hyödyntää ja soveltaa. Siksi tutkimukselliseen kehittämistyöhön sisältyi käyttäjäymmärryksen keräämistä haastatteluiden ja työpajojen avulla.
Konseptia lähdettiin kehittämään alusta alkaen avoimesti, yhdessä sidosryhmien kanssa. Sitran ulkopuolinen, 17-henkinen monialainen kehittäjäryhmä osallistui yhteensä neljään työpajaan, joissa konseptia työstettiin. Tavoitteena oli rikastuttaa kehitystyötä mahdollisimman monipuolisesti erilaisia näkökulmilla tulevaisuusajattelusta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Kirjallisuuskatsauksen, käyttäjäymmärryksen ja yhteiskehittämisen kautta hahmottuivat design ajurit ja oppimistavoitteet koulutuskonseptille sekä lopulta myös koulutuskonseptin muoto eli työpajamenetelmä.
Testaaminen paljastaa, mikä toimii
Kehittämistyö eteni palvelumuotoilun tuplatimantti-prosessimallin mukaisesti. Tärkeä vaihe kehitystyössä olivat lukuisat eri prototyypit ja niiden testaaminen. Vuodelle 2020 ajoittuneen kehitystyön aikana järjestettiin yhteensä 19 Tulevaisuustaajuus-testityöpajaa, joissa kokeiltiin erilaisia alustuksia, tehtäviä ja kysymyksiä, erikokoisia ryhmiä ja verkossa erilaisia teknisiä alustoja.
- Keskeinen kysymys oli, miten työpajamenetelmä toimii erilaisissa tilanteissa, erilaisille kohderyhmille ja erilaisten ihmisen vetämänä, Poussa kertoo.
Testityöpajoista kerätty palaute auttoi ratkomaan ongelmakohtia.
- Erityisen arvokasta oli, että saimme myös testaajia vetämään Tulevaisuustaajuutta. Näin saimme kokemusta ja tietoa siitä, millaisia tukimateriaaleja työpajan vetäjä kaipaa, valottaa Poussa.
Kehitystyön tuloksena syntynyt työpajamenetelmä yhdistää tulevaisuusajattelun yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen innostavalla ja helposti lähestyttävällä tavalla. Tulevaisuustaajuus-menetelmä on kolmiosainen ja sen ytimessä ovat tulevaisuusoletusten haastaminen, toivottavien tulevaisuuksien kuvittelu ja niiden todeksi tekeminen. Työpajan järjestäminen tai siihen osallistuminen ei edellytä aikaisempaa kokemusta ennakoinnista. Kaikki materiaalit Tulevaisuustaajuus-työpajan järjestämiseen löytyvät verkkosivulta www.tulevaisuustaajuus.fi.
Lisätietoja:
Liisa Poussa
Service Innovation and Design, YAMK
liisa.poussa@sitra.fi, p. 050 472 9070