YAMK-opinnäyte: Onko enterovirus D68 uusi polio? Maailmanlaajuinen levinneisyys ja halvauspotentiaali vaativat tehostettua valvontaa
Aurora Hirvonen tutki YAMK-opinnäytetyössään analysoi EV-D68-infektioiden esiintymistiheyttä maailman väestössä viimeisen vuosikymmenen aikana.
Viimeisen vuosikymmenen aikana enterovirus D68 on noussut merkittäväksi maailmanlaajuiseksi kansanterveysongelmaksi aiheuttaen vakavia hengityselinsairauksia ja polion kaltaista halvausta.
Enterovirus D68 (EV-D68) aiheuttaa ihmisillä hengitystieinfektioita ja jossain tapauksissa polion kaltaisen halvausoireyhtymän. Yli 50 vuoden ajan ennen vuoden 2014 globaalia EV-D68-epidemiaa virusta raportoitiin harvoin. Tämän jälkeen EV-D68 yhdistettiin parillisina vuosina toistuviin epidemioihin. COVID-19-pandemian jälkeen viruksen epidemiologia on jäänyt tutkimatta. Opinnäytetyössään Aurora Hirvonen analysoi EV-D68-infektioiden esiintymistiheyttä maailman väestössä viimeisen vuosikymmenen aikana ja tarkasteli EV-D68:n kykyä aiheuttaa vakavia hengitystie- ja neurologisia oireita.
Kymmenen vuotta kipuilua
Opinnäytetyön tulokset vahvistavat EV-D68:n jatkuvan leviämisen viimeisen kymmenen vuoden aikana koko maailmassa. EV-D68-tapausten kokonaismäärä oli yli 5700, joka on luultavasti paljon pienempi kuin todellisten tartuntojen määrä. Epidemiologisista trendeistä kävi ilmi viruksen selkeä toistuvuus parillisina vuosina. Tämän mallin mukaan EV-D68:n olisi pitänyt ilmetä myös vuonna 2020, mutta COVID-19-pandemian vuoksi EV-D68-ilmoitusten määrä jäi poikkeuksellisen alhaiseksi.
Pandemian jälkeen EV-D68:n esiintymistiheys jäi epäselväksi. Mahdollinen siirtymä vuosittaisiin epidemioihin pysyi spekulatiivisena. Lisäksi viruksen epidemiologiaa ohjasi laajat maantieteelliset erot. Esimerkiksi Eurooppa mukautui paremmin vuosittaiseen muutokseen, kun taas Pohjois-Amerikassa esiintyminen noudatti pandemiaa edeltävää trendiä. Nämä eroavaisuudet voisivat johtuva julkaisujen pienemmästä määrästä koronan hiljennyttyä.
Vanhaa ja uutta horisonttia
Muut epidemiologiset yksityiskohdat paljastivat, että EV-D68 aiheutti edelleen vakavia hengitystieinfektioita ja halvaustapauksia. Näitä esiintyi pääasiassa alle viisivuotiailla lapsilla, mutta enenevissä määrin myös aikuisilla. Lisäksi EV-D68:aan liittyvien oireiden määrä oli lisääntynyt vuodesta 2014 ja EV-D68:n oireet olivat hyvin samankaltaisia kuin muilla vastaavilla hengitystieviruksilla. Tämä kertoo meille, kuinka EV-D68:aa ei voida erottaa sen kliinisen kuvan perusteella. Viruksen havaitseminen vaatiikin sille sovitetun diagnostisointi menetelmän.
Miksi tämä on tärkeää? Oikea-aikainen diagnoosi ja tehokas seuranta voivat estää lievän infektion muuttumisen halvaustapaukseksi. Potilailla, joiden sairaus etenee halvaukseen, on huonot mahdollisuudet toipua ja heidän hoitonsa vaatii usein pitkäaikaista hengitystukea. Siinä mielessä EV-D68 on samankaltainen kuin poliovirus noin sata vuotta sitten. Tästä johtuu EV-D68:n nimitys "uusi polio".
Polion hävittämisresepti myös EV-D68:lle
Voimme soveltaa monia polion hävittämisstrategian toimintatapoja myös EV-D68-valvontaan. Ensinnäkin tulevaisuuden tärkein sijoitus tulisi olla diagnostisen menetelmän kehittäminen. Sairauden vakavuudesta ja sen aiheuttamista vaurioista huolimatta sellaista ei markkinoilta löydy.
EV-D68:n ehkäisy- ja hoitostrategioiden kehittäminen on välttämätöntä. Poliorokote oli maailmanlaajuisten polion hävittämistoimien kulmakivi, ja saman tulisi päteä myös EV-D68:aan. Tällä hetkellä EV-D68:n ehkäisytoimenpiteet puuttuvat, ja hoito perustuu edelleen potilaan oireiden lievittämiseen. Ensimmäinen EV-D68-spesifinen lääke nyt kliinisissä kokeissa, mikä antaa toivoa tulevaisuuteen.
Oikeanlaisten näytteiden testaus mahdollistaa oikean viruksen tunnistamisen. Polio on perinteisesti havaittu analysoimalla halvaantuneen henkilön ulostenäyte. EV-D68 havaitaan kuitenkin huonosti tämän kaltaisista näytteistä. Hengitysnäytteet ovat parempi vaihtoehto. ”Kun henkilö on halvaantunut, ulostenäyte otetaan automaattisesti polion poissulkemiseksi. Jos poliota ei löydy, muita syytä halvaantumiseen ei tutkita. Tiedämme, että se voisi johtua EV-D68:sta, mutta valitettavasti ulostenäytteen tutkiminen ei ole oikea tapa tunnistaa tämän tyyppistä virusta”, sanoo Hirvonen. ”Helpoin ratkaisu olisi sisällyttää hengitysnäytteet jo olemassa olevaan ja hyvin toimivaan polioseurantaan.”
Vahvaa kansainvälistä yhteistyötä ei pidä myöskään unohtaa. Yhteistyö helpottaa seurantaa, kattaa aliresursoidut alueet ja ottaa huomioon maantieteelliset vaihtelut. Pitkällä aikavälillä tehostettu, monipuolinen ja yhdenmukaistettu seuranta heijastuu maailmanlaajuisesti luotettavampina arvioina EV-D68-tapauksista ja niistä aiheutuvasta halvaustaakasta.
Tutustu opinnäytetyöhön Global prevalence of enterovirus D68 over the last decade – a systematic review Theseus-palvelussa.
Lisätietoja:
Aurora Hirvonen
Master’s degree programme in Global Health and Crisis Management