YAMK-opinnäyte: Julkisen tulevaisuuskeskustelun tulisi olla laajempaa ja moniäänisempää

Camilla Mikaman ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö tarkastelee kahden alan - strategisen ennakoinnin ja ajatusjohtajuuden -yhdistämisen luomia mahdollisuuksia. Opinnäytetyön ensisijaisena tavoitteena oli selvittää strategisen ennakoinnin menetelmien ja sidosryhmien osallistamisen hyödyntämistä organisaation ajatusjohtajuuden kehittämisessä. Hyödyntämällä opinnäytetyössä kehitettyä ennakointiajatusjohtajuusmenetelmää tulevaisuudentutkijat voivat edistää tulevaisuustiedon laajempaa levittämistä ja julkista keskustelua sen ympärillä. Tulevaisuuksien ennakointi puolestaan nousee keskeiseksi välineeksi tulevaisuussuuntautuneille ajatusjohtajille, jotka pyrkivät tuottamaan arvokasta sisältöä ja luomaan keskustelua sen ympärillä. Yhdistämällä nämä kaksi alaa voidaan edistää laajempaa ja demokraattisempaa tulevaisuuskeskustelua ja kehittää tulevaisuustietoisuutta yhteiskunnassa.

Opinnäytetyö lähtee liikkeelle siitä ajatuksesta, että tulevaisuuskeskustelua käydään yhteiskunnassamme aivan liian vähän; yritykset eivät joko tee strategista ennakointia lainkaan, tai eivät julkista löydöksiään. Toisaalta julkiset tahot tekevät arvokasta ennakointia, mutta keskustelu jää usein pienten piirien sisäiseksi. Kuitenkin tutkimusten mukaan ennakoinnin ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin varautumisen (future preparedness) positiiviset vaikutukset yritysten kilpailukyvylle ovat huomattavat. Nykyhetken nopeasti muuttuvassa markkinassa yritysten ja yhteisöjen tulisi strategisessa suunnittelussaan kyetä tarkastelemaan pidempää aikahorisonttia. Tulevaisuustiedon levittäminen ja tulevaisuustietoisuuden kehittäminen ovat myös tulevaisuudentutkijoiden keskeisiä tavoitteita.

Akateemisen kirjallisuuden tarkastelu tuo esiin kummankin alan haasteet ja mahdollisuudet ja osoittaa, miten alojen integrointi, yhdessä sidosryhmien aktiivisen osallistamisen kanssa, voi tuottaa innovatiivisia ratkaisuja molempien alojen keskeisiin haasteisiin. Tyypillisesti ennakointia tehdään strategisen suunnittelun tai innovaatiotoiminnan tukemiseen. Ennakointiajatusjohtajuusmenetelmä mahdollistaa tulevaisuustiedon laajemman hyödyntämisen osana organisaation sisältömarkkinointia, jonka avulla voidaan kehittää ajatusjohtajuutta. Strateginen ennakointi tarjoaa ehtymättömän lähteen kiinnostavalle ja hyödylliselle sisällölle, positioiden organisaation tulevaisuussuuntautuneeksi alansa edelläkävijäksi. Sidosryhmien asiantuntijoiden osallistaminen prosessiin rikastaa tulevaisuustietoa ja lisää sisällön auktoriteettia, uskottavuutta sekä näkyvyyttä. Tulevaisuudentutkijoille menetelmä tarjoaa tehokkaan ja käytännöllisen tavan levittää tulevaisuustietoa ja osallistaa monipuolisia sidosryhmiä keskusteluun. Tulevaisuuskeskustelun lisääminen kehittää tulevaisuustietoisuutta yhteiskunnassa ja voi lisätä ennakoinnin tunnettuutta. Käytännöllinen ja eri organisaatioiden tarpeisiin helposti muokattava menetelmä voi myös lisätä organisaatioiden motivaatiota tehdä ennakointia.

Tulevaisuusskenaariot startup-yhteisössä

Kehitettyä ennakointiajatusjohtajuusmenetelmää pilotoitiin suomalaisen startup-yhteisön, Maria 01:n (Startup Maria Oy), kontekstissa, yhteistyössä organisaation sidosryhmien kanssa. Pilottihankkeessa käytettiin strategisen ennakoinnin menetelmiä tulevaisuustiedon tuottamiseksi ja tarinallisten tulevaisuusskenaarioi-den luomiseksi, joita hyödynnettiin sisältömarkkinoinnissa. Pilottihankkeessa konseptoitiin ja tuotettiin viisi-osainen podcast-sarja M01 Rocketeers: Futures Tales. Kertynyttä tulevaisuustietoa rikastettiin, syntetisoitiin ja levitettiin startup-kentän huippuosaajien kanssa käytyjen podcast-keskustelujen sekä blogikirjoitusten ja LinkedIn-julkaisujen avulla.

Ennakointiajatusjohtajuusmenetelmä tuo yhteen kaksi alaa

Ennakointiajatusjohtajuusmenetelmä yhdistää kaksi alaa, ennakoinnin ja ajatusjohtajuuden, hyödyntäen en-nakoinnin ja sisältömarkkinoinnin menetelmiä. Kuvassa alla kahdenksanvaiheinen menetelmä ja eri vaiheiden lopputulokset pilottiprojektin kontekstissa. Menetelmän kehityksessä hyödynnettiin elementtejä kolmesta ennakoinnin menetelmästä: Joseph Vorosin generic foresight process framework (2003), The SoIF Four Stages (2021) ja The Futures Fit 3S (Jalonen ym. 2017).

Tutustu opinnäytetyöhön Foresight and Stakeholder Involvement in Cultivating Organisational Thought Leadership Theseus-palvelussa.

Lisätietoja:

Camilla Mikama 
Tulevaisuussuuntautunut projektijohtaminen (YAMK)