YAMK-opinnäyte: Hedonistit taifuunien armoilla – miten lisätä turistien varautumista luonnonkatastrofeihin Filippiineillä?

Turistit matkustavat yhä eksoottisempiin matkakohteisiin, joissa luonnonolot voivat äkillisesti muuttaa olemisen turvattomaksi. Tutkimukset osoittavat, että he ovat huonosti tietoisia ja varautuneita niihin. Vuoden 2004 tsunamin opit ovat jo unohtuneet. Matkustamisen tarkoituksena on hankkia mielihyvää ja matkakohteiden valinnassa ei haluta ajatella mahdollisia vaaroja tai hankkia tietoa niistä. Hedonistisen ajattelutavan mukaan haetaan sitä mikä tuottaa eniten nautintoa.

Filippiinien matkailu on jatkuvassa kasvussa samaan aikaan kun World Risk Index määrittelee sen kolmatta vuotta peräkkäin maailman riskialtteimmaksi maaksi luonnon ja ilmaston aiheuttamille uhkille. Filippiinit on matkakohteena palkitseva ja haastava. Vuoden ympäri on tasaisen lämmintä, rannat ovat kauniita, ruoka ja majoitus edullista ja ihmiset ystävällisiä. Suosituimmat matkakohteet ovat kuitenkin hajallaan ja saaristossa matkustaminen hidasta ja säälle altista. Sijainnin takia luonnonolosuhteet ovat epävakaat, päivittäin tapahtuu eri vahvuisia maanjäristyksiä ja vuosittain rantautuu noin 20 taifuunia. Yhteiskunnan varautumista parannetaan koko ajan, mutta järjestelmä on haavoittuva, minkä takia sijoittuminen riskitilastossa on niin korkea. 

Juuri valmistuneessa Laurean Global Health and Crisis Management -YAMK-koulutuksen opiskelijoiden Päivi Kalliomäen ja Taru Männistön kenttätutkimuksessa haastateltiin Filippiineillä matkailleita turisteja ja selvitettiin miten he ovat tietoisia ja varautuneita luonnonkatastrofien varalle sekä kuinka heidän mielestään varautumista voisi parantaa. 

Haastatelluista suurin osa oli jollain tavoin tietoisia luonnonkatastrofien esiintyvyydestä, mutta ei ollut kuitenkaan varautunut niihin erityisemmin. Puhelimet, passit ja rahat olivat mukana, mutta esimerkiksi harva oli varautunut vedellä ja ruoalla, myöskään evakuoitumisesta ei ollut juurikaan tietoa. Matkakohteesta oli etsitty tietoa pääosin sosiaalisesta mediasta, jonka kautta tietoa luonnonkatastrofeista ei tullut. Monet ajattelivat saavansa apua, jos jotain tapahtuu. Paikallisten, paikallisviranomaisten tai kotimaan avun saapumiseen paikalle nopeasti ei voi luottaa, jos kulku- ja kommunikaatioyhteydet ovat poikki ja hätä on kaikilla. 

Tieto auttaa varautumaan

Tutkimuksessa havaittiin, että turistien varautumista lisäisi tieto. Tietoa haluttiin tiiviissä helposti sisäistettävässä muodossa niin virallisten kuin sosiaalisen median kanavien kautta siten, että siltä ei voisi välttyä. Tiedottaminen tulisikin yhdistää maahan tullessa tehtävään eTravel-ilmoitukseen sekä tiedotukseen lentokentillä sekä viralliseen yhteistyöhön sosiaalisen median vaikuttajien kanssa. Turistien puhelimille ladattavasta sovelluksesta sään muutosten tarkkailuun olisi myös hyötyä. Palveluntuottajien koulutus ja heidän toteuttamansa informointi lisäisi tietoisuutta. Tällöin varautuminen paranisi ja valmiudet luonnonkatastrofin väistämiseen tai siitä selviytymiseen lisääntyisivät.

Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää myös muissa luonnonilmiöille alttiissa turistikohteissa sekä suunniteltaessa turisteille suunnattua matkailuturvallisuuteen liittyvää tiedottamista ja eri toimijoiden yhteistyötä siinä, kohteesta riippumatta. Lisäksi tuloksia voidaan käyttää matkailualan palveluntuottajien koulutuksia suunniteltaessa.

Tutustu opinnäytetyöhön Preparedness and awareness among tourists about natural disasters in the Philippines : A Field Study Theseus-palvelussa.

Lisätietoja:

Päivi Kalliomäki ja Taru Männistö
Master’s Degree Programme in Global Health and Crisis Management, Laurea-ammattikorkeakoulu