Laurea kokoaa kiertotalouden edelläkävijät - yli 40 yrityksen verkosto vauhdittaa kiertotalouden kasvua
Circular Economy Go -hankkeen yritysverkosto synnyttää uusia kiertotalousratkaisuja ja kumppanuuksia.
Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoimassa Circular Economy Go –hankkeessa on parin vuoden ajan rakennettu kiertotalouteen keskittyvää yritysverkostoa, ja tällä hetkellä mukana on jo yli 40 yritystä. Verkosto tarjoaa tilaisuuden oppia, verkostoitua ja kehittää kiertotalousosaamista yhdessä muiden yritysten sekä kiertotalousliiketoiminnasta kiinnostuneiden asiantuntijoiden kanssa.
Yksi Suomen suurimmista vuokranantajista asuntosijoitusyhtiö SATO lähti mukaan, koska verkostotilaisuuksissa saa arvokasta tietoa, miten muut ovat ratkoneet samoja haasteita. Kasvokkaiset sparrailut on koettu innostaviksi.
”Tänäänkin oli kiinnostavia esimerkkejä. Keskustelimme esimerkiksi IT-laitteiden kierrätyksestä. Muilla toimijoilla voi olla ihan samoja dataan tai tiedonsaantiin liittyviä haasteita”, kuvailee SATOn liiketoimintajohtaja Arto Aalto verkoston marraskuista tapaamista, joka järjestettiin SATOn tiloissa.
Verkostossa on mukana sekä pk-yrityksiä että suuryrityksiä Uudeltamaalta, ja toimialat vaihtelevat laajasti tekstiileistä, elektroniikkaan, huonekaluihin sekä muihin kuluttajatuotteisiin.
Verkostotapaamiset synnyttävät uusia ideoita ja kumppanuuksia
Kiertotaloudessa yrityksillä on usein joko käyttökelpoista materiaalia tarjolla tai tarve löytää kierrätettyä materiaalia ja tuotteita omaan toimintaansa. Pitää tietää, kenellä olisi esimerkiksi tietynlaisia kaapinovia tai kuka hyötyisi ylimääräisistä laitteen osista. Verkostotapaamisissa hyvin erilaiset toimijat kohtaavat kasvotusten, jolloin toiveet ja tarpeet kohtaavat.
SATOn liiketoimintajohtaja Aallon mukaan verkostotilaisuudet ovat otollisia paikkoja uusien konkreettisten kiertotalousaloitteiden ja kumppanuuksien synnyttämiseksi. Esimerkiksi sään ääri-ilmiöistä keskustellessa hän huomasi, että Eurokankaalla ja SATOlla voisi olla yhteistyötä. Kävi ilmi, että Eurokankaalla jää käyttämättä tietynlaisia verhojen pidikkeitä ja kankaita. Aallon mukaan Suomessa on paljon vanhoja rakennuksia, joita ei ole vielä varustettu riittävällä jäähdytyksellä.
“Ilmaston lämmetessä mietimme, miten asumisolosuhteita voidaan parantaa. Yksi vaihtoehto on, että laitetaan kaihtimia tai automaattisia verhoja. Tämä tuli mieleen, kun heillä sellaisia on, ja niitä poistuu. Voisikohan niitä modifioida siten, että ne kävisivät meidän kiinteistöihimme, kertoo SATOn liiketoimintajohtaja Aalto spontaaneista ideoista, joita verkostotilaisuudet voivat herättää.
Kiertotaloudessa pienintäkään tekoa ei pidä aliarvioida
Verkostotapaamisessa SATOn vastuullisuuspäällikkö Susanna Kari González kertoi kiertotaloudesta kiinteistö- ja rakentamisalalla. Hän muistutti, että varsinaisen rakentamisen, korjaamisen ja purkamisen lisäksi kiertotalousajattelulla on keskeinen rooli rakennuksen käyttö- ja ylläpitovaiheessa.
”Luonnonvaroja voidaan säästää merkittävästi, kun rakennus säilyy mahdollisimman pitkään hyvässä kunnossa ja sitä käytetään tehokkaasti”, Kari González sanoo.
Rakennusten ylläpitovaiheessa SATO kierrättää kohteesta toiseen esimerkiksi lämpötila- ja kosteusantureita, piha- ja toimistokalusteita sekä keittiökalusteita. Kiertotalousajatteluun kuuluu myös tilojen monikäyttöisyys ja se, että huolto- ja korjaustöissä käytetään uuden sijaan kierrätettyjä materiaaleja.
SATO on järjestänyt avoimia pop up -kierrätystapahtumia, jossa on jaettu tai myyty eteen päin esimerkiksi väliovia, kylmälaitteita, vaatekomeroita ja naulakoita.
”Ensimmäisen yhteydessä mietimme, että tuleekohan ketään. Mutta siellä oli hirveästi ihmisiä. Se herätti, että tällaisille tapahtumille ja käytetyille laitteille on kysyntää”, kertoo SATOn liiketoimintajohtaja Aalto.
Yksi SATOn purkukohde sai aivan uuden käyttötarkoituksen juuri ennen lopullista purkua, kun viranomaiset käyttivät rakennusta erikoistilanteiden harjoittelemiseen.
”Kiertotaloudessa pienintäkään tekoa tai kokeilua ei pidä aliarvioida, vaikka suuret rakenteelliset ratkaisut ovat avainasemassa”, painottaa vastuullisuuspäällikkö Kari González.

Vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa kertoo S-ryhmän kiertotalouskokeiluista.
Kiertotalous valtavirtaistuu ja tuo uusia asiakkaita
S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa korostaa kokeilujen merkitystä kiertotalouteen perustuvien liiketoimintamallien kehittämisessä. Verkostotapaamisessa hän kertoi S-ryhmän yhteistyöstä suomalaisen second hand -palvelu Emmyn kanssa.
Kaikissa Sokos-tavarataloissa on Emmyn keräyslaatikko käytettyjen vaatteiden myyntiin, ja kolmessa myymälässä second hand -vaatteita voi myös ostaa. Elomaan mukaan verkostot ovat välttämättömiä, sillä uusien toimintamallien testaaminen on mahdotona yksinään.
”Jonkun pitää huolehtia käytetyt vaatteet sinne myymälärajapintaan. S-ryhmällä ei ole sitä osaamista. Kokeiluissa tunnistetaan myös sudenkuopat ja kehittämiskohdat”, kertoo S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Elomaa.
Käytettyjen tuotteiden ostaminen ei ole valtavirtaa S-ryhmän liikkeissä, mutta Elomaan mukaan S-ryhmän tehtävä on herätellä asiakkaitaan kiertotalouteen. Elomaan mukaan S-ryhmä on todennut, että asiakkaat toivovat entistä enemmän korjaus- ja vuokrauspalveluita.
”Meillä on tarve ymmärtää kuluttajien mietteiden ja tottumusten muutoksia. Toimimme asiakasomistajia varten. Jotta opimme ja ymmärrämme, miten kuluttajien tarpeet muuttuvat, meidän pitää olla hereillä, ja siksi kokeilut ovat arvokkaita”, painottaa Elomaa kokeilujen merkitystä.
Elomaa toivoo, että S-ryhmän kokemukset ja esimerkit innostavat muitakin verkostotoimijoita uusien kiertotalousmallien kokeilemiseen. Verkostotapaamisissa voi yhdessä muiden kanssa ennakoida muutoksia ja varautua niihin. Hän uskoo, että pitkällä tähtäimellä kiertotalous valtavirtaistuu ja tuo uutta asiakasvirtaa.
”Tällä hetkellä kysymyksiä ovat, miten ja milloin kiertotalous valtavirtaistuu. Meillä on myös liiketoiminnan kannalta intressi ylläpitää kokeiluja ja katsoa, että missä kohtaa valtavirtaistuminen tapahtuu”, kertoo vastuullisuusjohtaja Elomaa.

Verkoston toiminta on osa Circular Economy Go (CEGO) -hanketta, jota rahoittaa Uudenmaan liitto ja Euroopan unioni. Hankkeen osatoteuttajana on Suomen ympäristöopisto SYKLI.
CEGO -hankkeen verkostotapaaminen pidettiin 6.11.2025 asuntosijoitusyhtiö SATOn tiloissa Helsingissä. Seuraa CEGO –hanketta LinkedInissä.
Lisätietoja:
- Kati Tawast
- Lehtori
- Kati.Tawast@laurea.fi
- Puh (09) 8868 7957