Laurea-ammattikorkeakoulun tutkintosääntö

1 § Tutkinnot ja niihin johtavat opinnot

Laurean tulee toimiluvan mukaisesti antaa seuraavia ammattikorkeakoulututkintoja:

• Kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto: estenomi (AMK)
• Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto: tradenomi (AMK)
• Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto: restonomi (AMK)
• Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto: fysioterapeutti (AMK), sairaanhoitaja (AMK), sosionomi (AMK), terveydenhoitaja (AMK), kuntoutuksen ohjaaja (AMK)

Laurea voi lisäksi antaa seuraavia ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä:

• Kauneudenhoitoalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto: estenomi (ylempi AMK)
• Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto: tradenomi (ylempi AMK)
• Matkailu- ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto: restonomi (ylempi AMK)
• Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto: fysioterapeutti (ylempi AMK), sairaanhoitaja (ylempi AMK), sosionomi (ylempi AMK), terveydenhoitaja (ylempi AMK), kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK)

Laurean koulutusvastuut ja niiden täsmennykset on kuvattu liitteessä 1.

Ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli on suomi. Suomenkielisiin tutkintokoulutuksiin voi sisältyä englannin kielellä toteutettavia opintoja. Laurean järjestämissä englanninkielisissä koulutuksissa opetuskieli on englanti. Englanninkielisiin tutkintokoulutuksiin voi sisältyä suomenkielisiä opintoja, jotka tukevat opiskelijan integroitumista suomalaiseen työelämään. Englanninkielisissä koulutusohjelmissa ydinopinnot tulee suorittaa englanniksi. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa voidaan toteuttaa yksittäisiä opintoja myös muilla kielillä.

Opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen opiskelija kirjoittaa suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen suoritettavan koulutusohjelman
kielellä.

Ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on Laureassa 210 opintopistettä, poikkeuksena sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, terveydenhoitaja (AMK), jonka laajuus on 240 opintopistettä.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusten laajuus on 90 opintopistettä. Kansainvälisessä yhteistyössä järjestettävän koulutuksen laajuus voi olla 120.

Opintojen mitoituksessa käytetään ECTS-pisteytystä (European Credit Transfer and Accumulation System), jonka mukaisesti yhdellä opintopisteellä tarkoitetaan opiskelijan opintojen suorittamiseen käyttämää keskimäärin 27 tunnin työpanosta, johon sisältyy kaikki opinnoissa opiskelijalta vaadittava työ tunteina. Yhden
lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.

2 § Erikoistumiskoulutukset, avoin ammattikorkeakouluopetus ja muu koulutus

Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi Laurea voi järjestää erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta täydennyskoulutuksena, avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina sekä muuta täydennyskoulutusta. Lisäksi Laurea voi järjestää maahanmuuttajien valmentavaa koulutusta.

3 § Tutkintoon johtava tilauskoulutus

Ammattikorkeakoulu voi järjestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta tilauskoulutuksena niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö.

Tilauskoulutukseen osallistuvaan opiskelijaan sovelletaan ammattikorkeakoululain 25–27, 33–40 ja 57–61 §:ää. Tilauskoulutuksena annettavan opetuksen on liityttävä ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrättyyn koulutustehtävään. Tilauskoulutus ei saa heikentää ammattikorkeakoulun antamaa perus- tai jatkokoulutusta.
Ammattikorkeakoulu ei saa järjestää tilauskoulutusta, jos on ilmeistä, että koulutus tilataan siinä tarkoituksessa, että tilauskoulutukseen osallistuvat voisivat välttää ammattikorkeakoululain 28 §:n mukaisen opiskelijavalinnan.

Ammattikorkeakoulun on perittävä koulutuksen tilaajalta tilauskoulutuksen järjestämisestä vähintään siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu. Koulutuksen tilaajalla on oikeus periä tilauskoulutukseen osallistuvilta
opiskelijoilta sen sijaintivaltion lainsäädännön tai oman käytäntönsä mukaisia maksuja. Tilaaja ei voi kuitenkaan periä maksuja Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisilta eikä niiltä, jotka Euroopan unionin ja
sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaisiin, eikä edellä mainittujen perheenjäseniltä. Tilaaja ei voi periä maksuja myöskään niiltä, joille on
ulkomaalaislain (301/2004) nojalla myönnetty Euroopan unionin sininen kortti, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa, eikä edellä mainittujen perheenjäseniltä.
Perheenjäsenen määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislakia.

4 § Opetussuunnitelmat

Koulutusten osaamistavoitteet ja opintojen tarkempi rakenne on kuvattu Laurean opetussuunnitelmissa. Laurean osaamisperustaiset opetussuunnitelmat on laadittu ottaen huomioon eurooppalaisen ja kansallisen viitekehyksen (EQF ja FiNQF) vaatimukset. Laurean johtoryhmä hyväksyy uudet tutkintoon johtavan koulutuksen
opetussuunnitelmat.

Laurean opetussuunnitelmat koostuvat moduuleista. Moduulit voivat olla tutkinnon ydinosaamista tai täydentävää osaamista. Moduulilla tarkoitetaan laajempaa osaamiskokonaisuutta, jonka mukaisen osaamisen opiskelija voi saavuttaa esim. opintojaksoilla tai projekteissa. Opiskelija voi myös hakea vastaavan osaamisen
tunnustamista.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutukset koostuvat perus- ja ammattiopinnoista (Laurean ydinopinnot), vapaasti valittavista opinnoista (Laurean täydentävät opinnot), ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta sekä opinnäytetyöstä.

 Opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:

1. laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä
2. valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä
3. edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen
4. riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön
   (A1129/2014 § 4 ja 7).

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen sisältyy ammattitaitoa edistävä harjoittelu, jonka laajuus on vähintään 30 opintopistettä (A1129/2014 § 3).

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutukset koostuvat syventävistä ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista ja opinnäytetyöstä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:

1. laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä
2. syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä
3. valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen
4. hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön
   (A1129/2014 § 5).

Opinnon toteutussuunnitelmassa esitetään opinnon tosiasiallinen alku- ja loppupäivämäärä, kampus, opetuskieli, ilmoittautumisaika, opintopistemäärä, osaamistavoitteet, arviointikriteerit ja -menetelmät, arvioinnin kohteet, toteutustapa, opinnon työmäärä ja pakollinen kirjallisuus sekä mahdolliset tenttipäivämäärät. Jokaisen opinnon alussa käydään yhdessä opiskelijoiden kanssa läpi osaamistavoitteet, aikataulu ja arviointikriteerit ja arvioinnin kohteet.

5 § Opiskelijavalinta ja opiskelupaikan vastaanottaminen

Laurean johtoryhmä päättää opiskelijavalinnan perusteista hakijapalveluiden esityksen perusteella. Johtoryhmä päättää myös, kuinka paljon opiskelupaikkoja varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Valittaessa opiskelijoita ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin järjestetään opiskelijavalinta korkeakoulujen yhteishaun avulla. Opiskelijavalinnassa huomioidaan hakijoiden yhdenvertaisuus. Yhteishaussa käytetään valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa
(884/2017) tarkoitettua opiskelijavalintarekisteriä.

 Ammattikorkeakoulu voi käyttää yhteishaun asemesta erillisvalintaa ottaessaan:

1. opiskelijoita sellaiseen rajatulle kohderyhmälle suunnattuun koulutukseen, johon hakevien kelpoisuuden
   ammattikorkeakoulu on määritellyt erikseen ja, jonka hakua ei voida järjestää yhteishaun aikataulussa,
2. opiskelijoita vieraskieliseen koulutukseen,
3. opiskelijoita suomenkieliseen koulutukseen, jonka haku järjestetään samassa yhteydessä vastaavan vieraskielisen koulutuksen haun kanssa,
4. siirto-opiskelijoita,
5. opiskelijoita avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritettujen opintojen perusteella,
6. opiskelijoita yhteishaussa täyttämättä jääneille opiskelupaikoilla.

Ammattikorkeakoulu voi järjestää erillishaun joustavana valintana siten, että opiskelijaksi ottamista koskeva erillishaunpäätös tehdään hakemuskohtaisesti, ja valinta päättyy, kun hakukohteeseen on valittu riittävä määrä opiskelijoita.

Laurea antaa sosiaali- ja terveysalaa opiskelemaan pyrkivälle tiedon terveydentilaa ja toimintakykyä koskevista vaatimuksista. Opiskelijaksi ei voida ottaa henkilöä, joka ei terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään ole kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla myös
aikaisempi opiskelupaikan peruutuspäätös, jos toisten henkilöiden terveyden tai turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät. Laurea harkitsee tapauskohtaisesti, onko aikaisemmalla peruutuspäätöksellä vaikutusta opiskeltavan alan kannalta.

Muussa kuin tilauskoulutuksena järjestettävässä tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijaksi ottaminen tapahtuu Opintopolku-järjestelmässä. Opiskelijavalinnat tehdään Laurean johtoryhmän päättämien valintaperusteiden mukaisesti.

Opiskelijaksi hyväksytyn on ilmoitettava sitovasti opiskelupaikan vastaanottamisesta hyväksymisilmoituksessa mainitun määräajan kuluessa tai hän menettää opiskelupaikkansa. Opiskelijavalinta on ehdollinen siihen asti,
kunnes alkuperäiset todistukset on tarkastettu, ellei kyseessä ole tutkinto, jonka suoritus on automaattisesti mahdollista vahvistaa kansallisesta suoritusrekisteristä. Mikäli hakija ei toimita pyydettyjä todistuksia määräajassa tai mikäli todistusten tarkistuksen yhteydessä ilmenee, että hakija on antanut hakulomakkeellaan
virheellistä tietoa, joka on vaikuttanut opiskelijaksi ottamiseen, opiskelijavalinta puretaan.

Avoimessa ammattikorkeakoulussa opintoja suorittaneet voivat hakea ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen erillishaun kautta. Erillishaussa hakevalla tulee olla riittävä määrä avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettuja erillishaussa haettavaan tutkintoon soveltuvia opintoja, jotta opintojen
jatkaminen tutkinto-opiskelijana Laureassa on mahdollista. Johtoryhmän hyväksymissä valintaperusteissa määritellään tarkemmat valintakriteerit ja hakuajat.

Päätöksen tutkinto-opiskelijaksi ottamisesta erillishaussa tekee vararehtori (opetus) tai hänen nimeämänsä henkilö.

Opiskelijavalintapäätökseen voi hakea kirjallisesti oikaisua Laurean johtoryhmältä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

6 § Siirto-opiskelijaksi ottaminen

Laurea ottaa siirto-opiskelijoita. Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin Suomessa otettua opiskelijaa, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta toiseen tai korkeakoulun sisällä. Siirtoa voi hakea toiseen saman tasoiseen koulutukseen joko niin, että tutkintonimike pysyy samana tai niin että tutkintonimike vaihtuu. Ammattikorkeakoulun sisäiset siirto-opiskelijavallinnat tehdään erillisellä hakuprosessilla. Siirto-opiskelijaksi voi hakea ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen.

Siirto on mahdollista, jos opiskelija on edennyt opinnoissaan tavoitteellisesti ja suoritetut opinnot soveltuvat haettavaan tutkintoon niin, että eteneminen uudessa ryhmässä on taattavissa ja valmistuminen tavoiteajassa on mahdollista. Johtoryhmän hyväksymissä valintaperusteissa määritellään tarkemmat valintakriteerit ja hakuajat.

Siirto-opiskelijan opiskeluoikeus Laureassa alkaa lukuvuoden alusta 1.8. Siirto-opiskelija ei voi aloittaa opintojaan poissaolevana.

Kun opiskelija siirtyy siirtohaussa toiseen korkeakouluun, hänen opiskeluoikeutensa aiemmassa korkeakoulussa kirjataan päättyneeksi lukukauden lopussa 31.7.(tai 31.12.)

Tilauskoulutuksen opiskelijat eivät voi hakea siirtoa Laurean sisällä eivätkä toiseen korkeakouluun. 

7§ Tilauskoulutuksen opiskelijaksi ottaminen 

Tilauskoulutukselle on erilliset Laurean johtoryhmän hyväksymät valintaperusteet.

Opiskelijat voidaan valita joko suoraan tutkintoon johtavaan koulutukseen tai valintaperusteena voi olla edellytys suorittaa siltaopinnot hyväksytysti ennen tutkintoon johtavaan koulutukseen hyväksymistä.

Tilauskoulutuksen opiskelijat valitaan erillisen valinnan kautta ja heille järjestetään erilliset valintakokeet.

Tilauskoulutuksen opiskelijan valinta on ehdollinen siihen asti, kunnes Laurean ja tilaajan välisen sopimuksen maksuaikataulun mukaiset maksut on maksettu, Laurea on hyväksynyt opiskelijan ja tilaajan välisen sopimuksen sekä riittävä määrä opiskelijoita aloittaa opinnot.

Tilauskoulutuksen opiskelijoilla on opiskelupaikka vain siinä ryhmässä, johon heidät on valittu.

Tilaajan ja opiskelijan välisen sopimuksen mukaisten maksujen maksamatta jättäminen johtaa opintojen päättymiseen. Tilaajan ja opiskelijan väliset riitatilanteet ratkaistaan tilaajan paikallisen riidanratkaisumenettelyn mukaisesti. 

8 § Lukuvuosi

Laurean lukuvuosi alkaa 1.8 ja päättyy 31.7. Opintoja on mahdollista suorittaa koko lukuvuoden ajan.

9 § Ilmoittautuminen läsnäolevaksi tai poissaolevaksi opiskelijaksi

Opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut ottavansa vastaan opiskelupaikan, tulee ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ilmoittautua ammattikorkeakouluun, minkä jälkeen hänet kirjataan opiskelijaksi. Opiskelijan on joka lukuvuosi ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi (L932/2014 § 29). Opiskelija voi muuttaa aikaisempaa ilmoittautumistaan lukuvuodelle ennen sen alkamista.

Lukuvuosimaksuvelvollisen ja tilauskoulutuksen Opiskelijan osalta ilmoittautuminen seuraavalle lukuvuodelle on voimassa vasta, kun kyseisen lukuvuoden lukuvuosimaksu on kokonaisuudessaan maksettu.

Otettuaan opiskelupaikan vastaan opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi, jos hän ensimmäisenä lukuvuonna

1. suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalvelusta annetun lain (194/1995) mukaista palvelua,
2. tarvitsee opinnoista vapaata syntyneen tai adoptoidun lapsen hoitamiseksi tai,
3. on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kykenemätön aloittamaan opintojaan

Poissaolevaksi voi opintojen alkaessa ilmoittautua vain edellä mainituista syistä.

Poissaolevaksi ilmoittautuessa on huomioitava, että opiskeluoikeusajan ylittänyt opiskelija ei voi ilmoittautua poissaolevaksi. Lukuvuodeksi poissaolevaksi ilmoittautunut opiskelija voi palata jatkamaan opintojaan ilmoittautumalla läsnä olevaksi kevätlukukauden alussa. Poissaoloaikana opiskelijan opintosuoritusrekisteriin ei voi kirjata suorituksia. Opiskelija saa pyytäessään ohjausta opintojen etenemisen suunnitteluun myös poissaolokaudella.

Vastuu opintojen jatkumisesta on opiskelijalla itsellään. On mahdollista, että poissaolleen opiskelijan opetussuunnitelman mukaisia opintoja tai koulutusta ei enää ole tarjonnassa tai sitä ei tarjota joka vuosi.

Opintojen suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai
vanhempainvapaan pitämisestä. Opintojen suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään kahden lukukauden pituista poissaoloa (omaehtoinen poissaolo), jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi.

Tilauskoulutuksen opiskelijoilla ei ole oikeutta olla poissaolevana. Opiskeluoikeuteen liittyvä maksu on maksettava maksuaikataulun mukaisesti, vaikka opiskelija olisi poissa opinnoista. Opiskelijan ollessa poissa
opinnoista, on mahdollista, että opiskelijan opetussuunnitelman mukaisia opintoja ei enää ole tarjonnassa.

10 § Opiskeluoikeusaika

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen suoritusaika määräytyy koulutuksen laajuuden mukaan. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisaika on 210 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa 3,5 vuotta ja 240 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa 4 vuotta. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suoritusaika on 90 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa 1,5 vuotta.

Muun kuin tilauskoulutuksena tutkintoaan suorittavan opiskelijan on suoritettava opinnot viimeistään yhtä vuotta niiden laajuutta pidemmässä ajassa eli opiskeluoikeusaikana. Pykälässä 7 mainitut sallitut poissaolokaudet pidentävät opiskeluoikeusaikaa vastaavalla ajalla.

Tilauskoulutuksen opiskelijan on suoritettava opinnot ennalta määritellyssä ajassa.
Tilauskoulutuksen opiskelijoiden opiskeluoikeus kohdistuu aina kyseiseen tilauskoulutuksen ryhmään. Jos opinnot ovat viivästyneet painavista syistä kuten opiskelijan oman sairauden takia, voidaan opiskeluoikeudesta
sopia tilannekohtaisesti. Tämä edellyttää, että kyseistä koulutusta on tarjolla Laureassa ja opiskelijalle on osoittaa vastaava tilauskoulutuksen opiskeluryhmä.

11 § Harkinnanvarainen lisäaika

Mikäli opiskelija ei saa suoritettua opintojaan opiskeluoikeusaikana, tulee hänen hakea harkinnanvaraista lisäaikaa. Harkinnanvaraista lisäaikaa voi hakea ammattikorkeakoulun ilmoittamana aikana. Opiskelijan on esitettävä ne erityiset syyt, joilla hän perustelee hakemustaan. Opiskelijan on liitettävä hakemukseen
toteuttamiskelpoinen suunnitelma suoritettavista opinnoista ja aikataulusta opintojensa loppuun saattamiseksi.

Opiskeluoikeuden lisäaika voidaan myöntää vain, mikäli valmistuminen lisäaikana on realistista. Lisäaikaa voi hakea pääsääntöisesti vain kerran ja enintään vuodeksi.

Lisäaikaa ei myönnetä, mikäli opiskelijalla on jo tutkintoon vaadittavat suoritukset tai suoritettujen opintojen laajuus merkittävästi ylittää tutkinnon laajuuden.

Päätöksen lisäajan myöntämisestä tekee vararehtori (opetus) tai hänen nimeämänsä henkilö.

Hakemuksen käsittelystä peritään valtioneuvoston asetuksen mukainen hakemuksen käsittelymaksu. 

Tilauskoulutuksen opiskelijan harkinnanvarainen lisäaika

Harkinnanvarainen lisäaika on myönnettävissä perustelluista syistä ja jos opiskelijan on mahdollista valmistua suunnitellussa ajassa. Jos tilauskoulutuksen opiskelijalle myönnetään harkinnanvaraista lisäaikaa, myönnetylle lisäajalle kohdistuvat maksut tulee tulee olla maksettu ennen opintojen jatkamista. Lisäaikaa voidaan myöntää vain puoli vuotta kerrallaan.

Päätöksen lisäajan myöntämisestä tekee vararehtori (opetus) tai hänen nimeämänsä henkilö.

12 § Opiskeluoikeuden menettäminen

a) Ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönti perusteena

Opiskelija, joka on laiminlyönyt ilmoittautumisvelvollisuutensa opiskeluoikeusaikana läsnä olevaksi tai poissaolevaksi, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava ammattikorkeakoululta uudelleen opiskeluoikeutta (L932/2014 § 32).

Lukuvuosimaksuvelvollisen opiskelijan katsotaan laiminlyöneen ilmoittautumisvelvollisuutensa, mikäli seuraavan lukuvuoden lukuvuosimaksu on jäänyt maksamatta.

b) Opiskeluoikeusajan päättyminen perusteena

Opiskelijan, joka ei ole suorittanut opintojaan loppuun opiskeluoikeusaikana, eikä ole hakenut harkinnanvaraista lisäaikaa opintojensa loppuunsaattamiseen, menettää opiskeluoikeutensa ja opiskelija kirjataan eronneeksi.

Opiskelijan, jolle harkinnanvaraista lisäaikaa ei ole myönnetty, opiskeluoikeus todetaan päättyneeksi ja opiskelija kirjataan eronneeksi.

c) Siirtohaussa opiskelupaikan vastaanottaminen toisessa korkeakoulussa perusteena

Siirto-opiskelija menettää ammattikorkeakoululain 32 § perusteella siirron perusteena olevan opiskeluoikeutensa, kun hän ottaa vastaan uuden opiskeluoikeuden. Uusi opiskeluoikeus alkaa 1.8. Siirtoopiskelija menettää aiemman opiskeluoikeuden aiemman lukukauden päättyessä 31.7.

Tilauskoulutuksen opiskelijan opiskeluoikeudesta sovitaan erikseen sopimusperusteisesti tilaajan ja opiskelijan sekä tilaajan ja ammattikorkeakoulun kesken. Tilauskoulutukseen liittyvien maksujen maksamatta jättäminen
johtaa tilaajan ja korkeakoulun välisen sopimuksen purkautumiseen. Opiskelijan ja tilaajan välisten maksujen maksamatta jättäminen johtaa opiskeluoikeuden päättymiseen.

Tilauskoulutuksen opiskelijan opiskeluoikeuden päättymisestä maksamatta jääneiden maksujen vuoksi päättää ammattikorkeakoulun rehtori. Päätöksentekomenettelystä voidaan valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen 30
päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tilaajan ja opiskelijan väliset riitatilanteet ratkaistaan tilaajan paikallisen riidanratkaisumenettelyn mukaisesti.

13 § Uudelleen myönnetty opiskeluoikeus

Opiskelija, joka on menettänyt opiskeluoikeutensa tämän tutkintosäännön pykälässä 11 kohdissa a ja b mainituissa tapauksissa, voi hakea uudelleen opiskeluoikeutta. Opiskeluoikeus voidaan myöntää, mikäli opiskelijalla on jäljellä olevat opinnot huomioon ottaen mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun kohtuullisessa ajassa. Opiskeluoikeuden myöntämisestä päättää vararehtori (opetus) tai hänen nimeämänsä henkilö.

Hakemuksen käsittelystä peritään valtioneuvoston asetuksen mukainen hakemuksen käsittelymaksu.

Lukuvuosimaksuvelvollisten osalta opiskeluoikeuden uudelleen myöntämisen edellytyksenä on lukuvuosimaksun ja valtioneuvoston asetuksen mukaisen hakemuksen käsittelymaksun maksaminen.

Opiskeluoikeuden uudelleen myöntämisestä tehtyyn päätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea Laurean johtoryhmältä oikaisua tehtyyn päätökseen 14 päivän kuluessa tiedon saatuaan. Laurean johtoryhmän päätöksestä opiskelijalla on oikeus hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa
päätöksen tiedoksisaannista.

14 § Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen sosiaali- ja terveysalalla

Ammattikorkeakoulu voi peruuttaa opiskeluoikeuden sosiaali- ja terveysalan opiskelijalta silloin, kun opiskelija on vaarantamalla toisten terveyttä tai turvallisuutta osoittautunut soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa. Peruuttamisperusteena on myös se, että opiskelija on
hakuvaiheessa salannut aiemmin saamansa peruuttamispäätöksen tai opiskelija on tuomittu rangaistukseen rikoksesta, joka voi olla esteenä alaikäisten parissa työskentelylle.

Opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta päättää Laurean hallitus. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksen tekemistä on hankittava asiaa koskeva tarpeellinen selvitys ja varattava opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Ammattikorkeakoulun on yhdessä opiskelijan kanssa selvitettävä mahdollisuudet hakeutua tai siirtyä muuhun ammattikorkeakoulun koulutukseen.

Peruutettu opiskeluoikeus voidaan opiskelijan hakemuksesta palauttaa, jos opiskeluoikeus on peruutettu terveydentilaa tai toimintakykyä koskevan seikan vuoksi ja hakija osoittaa peruuttamisen aiheuttaneiden syiden poistuneen.

Peruuttamista ja palauttamista koskevaan päätökseen voi hakea muutosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista ja sen jälkeen Helsingin hallintooikeudelta.

15 § Opiskeluoikeuden pidättäminen

Jos opiskelija kieltäytyy Laurean edellyttämistä terveydentilaa ja toimintakykyä koskevista tarkastuksista tai tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää opiskeluoikeus siihen saakka, kunnes hän suostuu tarkastuksiin tai tutkimuksiin.

Terveydentilaa ja toimintakykyä koskevien tarkastusten tai tutkimusten ollessa kesken opiskelijalla ei ole oikeutta suorittaa työharjoitteluja, johon sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia.

Opiskelijan tulee Laurean pyynnöstä esittää rikostaustaote, jos opiskelijalle annetaan opinnoissa tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa tehtäviä, jotka edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Mikäli opiskelija kieltäytyy rikostaustaotteen esittämisestä, häneltä voidaan pidättää opiskeluoikeus siihen saakka, kunnes hän on esittänyt rikostaustaotteen.

16 § Opiskelijan henkilökohtainen oppimissuunnitelma

Opiskelija laatii henkilökohtaisen oppimissuunnitelmansa (HOPS) omien uratavoitteidensa mukaisesti tutkintorakenteen ja koulutuksen opetussuunnitelman määräämissä rajoissa. Opiskelijalla on oikeus suorittaa  ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot asianomaisen koulutuksen ja henkilökohtaisen oppimissuunnitelmansa mukaisesti opintojen suoritusajassa. Opiskelija ylläpitää henkilökohtaista oppimissuunnitelmaansa ja tarkistaa sen yhdessä opettajatuutorin kanssa
lukukausittain. Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta oppimissuunnitelmansa laadintaan.

HOPSien hyväksymiseen liittyvät käytänteet ja aikataulut linjataan lukuvuoden aikataulusta päätettäessä.

17 § Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Opiskelijalla on oikeus hakea osaamisen tunnustamista riippumatta siitä, missä, miten ja milloin osaaminen on hankittu. Opiskelija voi hakea osaamisen tunnustamista koko opintojensa ajan. Osaamisen on oltava tasoltaan
tutkintovaatimusten mukaista (AMK-tutkinnoissa EQF6 ja YAMK-tutkinnoissa EQF7).

Laureassa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista toteutetaan kahden eri menettelyn kautta: a) hyväksiluku (toisen korkeakoulun opinnoissa hankittu osaaminen) ja b) osaamisen näyttö (muulla tavoin hankittu
osaaminen). Aloitteen osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta tekee opiskelija. Opiskelijan vastuulla on osoittaa ja todentaa osaamisensa. Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta osaamisensa tunnistamisen ja tunnustamiseen.

a) Hyväksiluku

Opiskelijalla on ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti oikeus hyväksilukea kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritettuja opintoja osaksi tutkintoaan. Opintojen hyväksilukeminen
tapahtuu korvaamalla silloin, kun muualla suoritetut opinnot vastaavat riittävässä määrin tutkinnon ydinosaamisen moduulien ja/tai opintojaksojen osaamistavoitteita ja opinnot ovat korkeakoulutasoa.

Hyväksiluvun toteuttaminen sisällyttämisellä tapahtuu silloin, kun muualla suoritettuja opintojen liitetään osaksi tutkintoa täydentävän osaamisen opintojen osalta. Tällöin ei edellytetä vastaavuutta Laurean opetussuunnitelmaan, mutta opintojen on oltava tasoltaan tutkintovaatimusten mukaisia (FiNQF mukaan AMKtutkintoihin tasoa 6 ja YAMK-tutkintoihin tasoa 7).
Päätöksen hyväksiluvusta tekee vararehtori (opetus) tai hänen nimeämänsä henkilö.

b) Osaamisen näyttö

Osaamisen näyttö -menettelyssä opiskelija tunnistaa omaa osaamistaan vertaamalla sitä opetussuunnitelmassa kuvattuihin osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Myös opetussuunnitelman ulkopuolista osaamista
tunnistetaan ja tunnustetaan opiskelijan henkilökohtaisten, tavoiteltuun uraan liittyvien korkeakoulutasoista osaamista vaativien tavoitteiden suhteen.

Osaamisen näyttö sovitaan joko opiskelijan kanssa yksilöllisesti tai näyttötapa voi olla jo valmiiksi määritelty koulutuksesta tai opintojaksosta riippuen. Osaamisen arvioivat opiskelija ja näytön vastaanottava opettaja yhdessä. Arvioinnissa noudatetaan samaa arviointikriteeristöä ja pääsääntöisesti samaa arviointiasteikkoa kuin vastaavalla opintojaksolla tai -kokonaisuudella. 

Osaamisen tunnistaa ja tunnustaa opinnosta vastaava opettaja tai muu tehtävään nimetty henkilö. 

18 § Kansainvälisessä vaihdossa suoritettujen opintojen hyväksilukeminen

Ulkomaille vaihtoon lähtevän opiskelijan tulee tehdä ennen lähtöä kirjallinen sopimus suoritettavista opinnoista. (Learning Agreement -lomakkeet).

Opiskeluaikana ulkomailla suoritetut opinnot hyväksiluetaan saadun opintosuoriteotteen perusteella. Hakemus opintojen hyväksiluvusta tulee tehdä kuukauden kuluessa siitä, kun todistus on saatu.

19 § Opetukseen ja ohjaukseen osallistuminen

Opinnot ja niihin kuuluva opetus järjestetään opintojaksoina tai projektiopintoina. Opinnot on järjestettävä siten, että opiskelijat voivat suorittaa opintojaan tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä, keskeytyksettä ja
tehokkaasti.

Opiskelijalla on oikeus ja velvollisuus osallistua koulutuksen opintojaksoille tai projektiopintoihin siten, että osaamistavoitteet saavutetaan. Mikäli opinnolla edellytetään pakollista läsnäoloa, on se kirjattava ja perusteltava opinnon toteutussuunnitelmassa.

Mikäli opiskelija ei aio osallistua toteutukselle, jolle hänet on hyväksytty, on hänen peruutettava ilmoittautumisensa toteutuksen vastuuopettajalle ennen opinnon alkua, jotta hänen tilalleen voidaan ottaa toinen opiskelija.

Opiskelijan on oltava ensimmäisellä kontaktikerralla läsnä tai ilmoitettava poissaolostaan vastuuopettajalle opintoon osallistumisensa vahvistamiseksi. Vaihtoehtoisesti opettaja voi määrittää myös muun tavan, jolla opiskelija vahvistaa osallistumisensa toteutukselle. Näitä toimia voidaan edellyttää viikon sisällä toteutuksen alkamisesta. Edellä esitetyn mukaisesti toimintatavan soveltaminen edellyttää, että opettaja tiedottaa toteutukselle hyväksyttyjä opiskelijoita käytänteestä ja että käytänne on kerrottu opinnon toteutussuunnitelmassa.

Mikäli opiskelija on estynyt perusteluista syistä osallistumaan ensimmäiseen kontaktikertaan tai aktivoitumaan opinnoissa opettajan asettamien edellytysten mukaisesti, hänen tulee olla yhteydessä vastuuopettajaan toteutukselle osallistumisesta sopimiseksi. Ilmoittautuminen hylätään, mikäli opiskelija ei ilmoita poissaolostaan opinnon aloituskerralta tai poissaolon syytä ei voida pitää perusteltuna. Hänen tilalleen voidaan ottaa toinen opiskelija.

Mikäli opintojakson/projektin suorittamiselle on määritelty edeltävää osaamista, tulee opiskelijan tarvittaessa osoittaa tämä osaaminen ennen kyseisen opintojakson/projektin alkua.

Laurean opiskelijalla on oikeus henkilökohtaiseen opintojen ohjaukseen koko opiskeluajan. Jokaiselle opiskelijalle nimetään opettajatuutori opintojen alussa. Henkilökohtainen opettajatuutori tukee opiskelijan opintojen etenemistä koko opiskelupolun ajan. Opiskelijan velvollisuus on osallistua opintojen ohjaukseen ja
kantaa vastuu opintojensa edistymisestä.

20 § Kielitaito

Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavoin osoittaa saavuttaneensa

1.  sellaisen suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen
   (497/2004) sekä
2. sellaisen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaisen opiskelijan tulee
opintojensa alussa esittää selvitys koulusivistyksen hankkimisesta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla ja tehdä kielitaitoa koskeva vapautushakemus. Opiskelijan kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.

Opiskelija voidaan vapauttaa korkeakoulun päätöksellä erityisestä syystä osittain tai kokonaan kielitaitovaatimuksista. Opiskelijan on suoritettava vapautusta vastaava määrä muita sovittuja opintoja.

21 § Opintoihin ilmoittautuminen

Opiskelijan on ilmoittauduttava opinnon toteutukselle määriteltynä ilmoittautumisaikana. Yksittäisille projekteille ilmoittaudutaan niiden omien aikataulujen mukaan. Opintoihin (opintojaksoille ja projekteille) voi
ilmoittautua vain läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija.

Opiskelijat hyväksytään opintoihin ilmoittautumisen päättymisen jälkeen. Ilmoittautumisjärjestys ei pääsääntöisesti ratkaise valintaa. Osallistumisen edellytyksenä on aina, että opetussuunnitelman mukaiset mahdolliset osaamisedeltävyydet täyttyvät. Opintoihin hyväksymisen kriteerit vahvistaa opetuksesta vastaava vararehtori. Opinnoille hyväksymisen kriteerit julkaistaan opiskelijaintrassa ja tarvittavilta osin Laurean internetsivuilla. Korkeakoulujen välisessä yhteistyössä järjestettävissä opinnoissa voidaan noudattaa muuta kuin
opetuksen vararehtorin vahvistamaa tapaa valita opiskelijat toteutuksille.

Mikäli toteutuksella on tilaa, voidaan se avata jälki-ilmoittautumiseen. Jälki-ilmoittautumisessa ilmoittautumiset hyväksytään ilmoittautumisjärjestyksessä mahdolliset edeltävyysvaatimukset huomioiden.

Tutkinnon laajuuden voi ylittää vain poikkeustapauksissa hyväksytyn henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) perusteella ja edellyttäen, että valmistuminen ei viivästy. Opiskelijan ilmoittautuminen opinnoille on
mahdollista hylätä, jos kaikki tutkintoon vaaditut opinnot on jo suoritettu. Tutkintoon ei pääsääntöisesti hyväksilueta opintoja yli tutkinnon laajuuden.

Opintojaksototeutus tai projekti voidaan perua, jos sille ei ilmoittaudu riittävästi opiskelijoita tai opinnon järjestämiseksi tulee ylitsepääsemätön este. Vastuuopettaja tiedottaa toteutuksen peruuntumisesta opiskelijoita.

Tilauskoulutuksen opiskelijat eivät pääsääntöisesti ilmoittaudu opinnoille. Opintoihin ilmoittautumisesta ohjeistetaan tarvittaessa erikseen. 

22 § Osaamisen arviointi

Osaamisen arviointi kohdistuu opetussuunnitelmien tavoitekuvauksiin ja osaamisen taso arvioidaan opinnon toteutussuunnitelmalla ilmoitetun arviointikriteeristön perusteella.

Opintojaksot ja toteutuksen osat sekä projektit arvioidaan viisiportaisella asteikolla 1 - 5. Opintojakson/projektin suoritus on hylätty (HYL), mikäli opiskelija ei saavuta opinnolle asetettuja osaamistavoitteita. Opintojakso ja toteutuksen osa sekä projekti voidaan arvioida myös hyväksytty/hylätty (HYV/HYL) -asteikolla jos toteutuksen
luonne sitä erityisesti vaatii. Ensisijaisesti arviointi pyritään antamaan numeerisena. Opintojakson ja projektin arviointiperusteet kuvataan toteutussuunnitelmassa. Tutkintoon kuuluva harjoittelu kirjataan suoritetuksi merkinnällä hyväksytty (HYV).

Muualla kuin opintojaksoilla/projekteissa hankitun tai hankittavan osaamisen arviointi voi kohdistua myös muihin kuin Laurean opetussuunnitelmassa kuvattuihin osaamistavoitteisiin. Tällöin opiskelija ja ohjaaja sopivat yhdessä arvioitavista työelämärelevanteista osaamistavoitteista.

Hyväksiluvun arvosanaksi kirjataan se arvosana, jonka opiskelija on korkeakouluopinnoissaan aiemmin saanut. Jos opintojakson osaaminen tunnustetaan useamman aiemman opinnon perusteella, arvosanaksi kirjataan HYV.

Jokaisen opintojaksolle tai projektiin hyväksytyn opiskelijan osaaminen arvioidaan. Opettaja vastaa siitä, että opintojakson tai projektin toteutuksen aikana tehtävät suoritukset arvioidaan viimeistään neljän viikon kuluttua suorituksesta. Edellisen tulee kuitenkin mahdollistaa se, että vastuuopettaja kirjaa opintojakson tai projektin
kokonaisarvosanat opintosuoritusrekisteriin viimeistään kolmen viikon kuluttua toteutuksen päättymisestä (vrt. 4§ toteutussuunnitelmassa mainittava opinnon todellinen päättymispäivä), ellei opettajan työaikajärjestelyistä muuta johdu. Opettajan tulee ilmoittaa opiskelijoille vapaajaksostaan tai muusta työaikajärjestelystä, jos ne vaikuttavat arviointiaikaan. Kevätlukukauden arvioinnit tulee kaikissa tapauksissa olla kirjattuna opintosuoritusrekisteriin viimeistään kyseisen vuoden heinäkuun loppuun mennessä. Opiskelijalle, joka ei saa
suoritettua opintoa määräaikaan mennessä, kirjataan arvosana hylätty (HYL). Suorituspäivämääräksi kirjataan se päivämäärä, jolloin opiskelija on tehnyt suorituksen. Opintosuoritusten arvioinnin tulokset julkaistaan
opiskelijan Pakissa olevassa henkilökohtaisessa oppimissuunnitelmassa.

Opiskelijalle varataan tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan
tulosten julkistamisesta (L932/2014 § 37). Opettaja voi oman harkintansa mukaan palauttaa arvioidut suoritukset kuuden kuukauden jälkeen.

Hyväksyttyjä opintosuorituksia ei poisteta opintosuoritusrekisteristä, eikä numeerisesti (1-5) arvioituja arvosanoja voi muuttaa jälkeenpäin esimerkiksi hyväksytyksi.

23 § Oikaisupyyntö

Mikäli opiskelija on tyytymätön osaamisensa arviointiin tai muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemiseen, tulee hänen pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin tehneeltä opettajalta tai opintojen hyväksilukemisesta siitä päätöksen tehneeltä. Oikaisua voi hakea opinnon kokonaisarviointiin.

Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa tai jolloin hän on saanut hyväksilukemista koskevan päätöksen. Opettaja antaa vastauksen oikaisupyyntöön 14 päivän sisällä
oikaisupyynnön saatuaan.

Edellä mainitun oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea oikaisua Laurean tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. (L932/2014, § 57). Tutkintolautakunnan päätökseen ei voi hakea muutosta.

Opiskelijan ja opettajan väliseen ohjaussuhteeseen liittyvät mahdolliset ongelmat käsitellään asianomaisten henkilöiden välisissä keskusteluissa. Tarvittaessa opiskelija voi olla yhteydessä opettajan esihenkilöön. Tukea asian selvittämiseen voidaan hakea myös korkeakouluyksikön johtajalta tai hänen nimeämältään henkilöltä.

24 § Opintosuorituksen uusinta ja arvosanan korottaminen

Opiskelijan, joka ei ole osoittanut osaamistaan arviointikriteeristön edellyttämällä hyväksytyllä tasolla, tulee täydentää tai uusia suorituksensa opintojakson opettajan määrittelemällä tavalla ja opettajan määrittelemässä ajassa. Projektiopinnoissa opiskelijan tulee täydentää projektin osaamistavoitteista puuttuvaa osaamista,
kunnes osaaminen voidaan arvioida hyväksytyllä tasolla. Uusinta- tai arvosanan korottaminen ei ole mahdollista valintaopintojaksoilla eikä tilanteissa, joissa opiskelijan opiskeluoikeus on päättynyt.

Opintojakson opettaja määrittelee, missä, millä aikataululla ja miten suoritus voidaan uusia. Mikäli opiskelija ei suorituksensa täydentämismahdollisuudesta huolimatta saa hyväksyttyä arviointia, hänen tulee suorittaa opintojakso uudelleen opettajan kanssa sovitulla tavalla.

Opiskelijalla on mahdollisuus korottaa opinnon/projektin/osaamisen näytön hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran puolen vuoden sisällä arvioinnista. Hyväksytyn arvosanan korottamisyritys kohdennetaan siihen osaamiseen,
joka on katsottu aiemmassa arvioinnissa puutteelliseksi, ja jonka uudelleen näyttäminen ja arviointi mahdollistaa arvosanan korottamisen. Ennen hyväksytyn arvioinnin korotusyritystä opiskelija laatii suunnitelman puuttuneen
osaamisen näyttämiseksi aikatauluineen. Suunnitelmaa voidaan tarkentaa opettajan toimesta sen hyväksymisvaiheessa. Arvosanan korottaminen ei koske niitä valintaopintojaksoja, joiden perusteella tehdään opiskelijavalintoja tutkinto- tai polkuopintoihin.

Arvosanan korotus on aina uusi suoritus. Vanha arvosana jää suoritushistoriatietoihin ja sitä ei voi muuttaa. Parempi arvosana jää voimaan. Hyväksytyn opintosuorituksen tehnyt opiskelija ei voi osallistua kyseisen
opintojakson uudelle toteutukselle. Opinnäytetyön hyväksyttyä arvosanaa ei voi korottaa.

25 § Opintojen vanhentuminen

Opintojen vanhentuminen arvioidaan suhteessa opetussuunnitelmassa esitettyihin osaamistavoitteisiin. Aiemmilla opintosuorituksilla arvioitua osaamista voidaan pyytää täydentämään osaamisen näytöllä, jos työelämän osaamisvaatimukset ovat merkittävästi muuttuneet.

26 § Tutkintotodistus

Kun kaikki tutkintoon vaadittavat opintosuoritukset on merkitty rekisteriin ja opiskelija on jättänyt valmistumisilmoituksen, Laurea antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen ja sen liitteenä selvityksen opintosuorituksista. Tutkintotodistus annetaan koulutuksen kielellä. Tutkintotodistuksen allekirjoittaa sähköisesti rehtori tai vararehtori.

Suomenkielisestä koulutuksesta/koulutusohjelmasta valmistuneelle annetaan suomenkielinen tutkintotodistus ja englanninkielinen tutkintotodistuksen käännös. Englanninkielisestä koulutuksesta /koulutusohjelmasta valmistuville annetaan myös suomenkielinen tutkintotodistus.

Tutkintotodistukseen sisältyvästä tutkintotodistuksen liitteestä ilmenevät opintosuoritukset arviointeineen.

Muista mahdollisista Laurean tutkintotodistuksen liitteistä päättää vararehtori (opetus).

Tutkinnon suorittaneelle annetaan kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite Diploma Supplement, joka sisältää tiedot ammattikorkeakoulusta, suoritetusta tutkinnosta ja siihen sisältyvistä opinnoista ja opintosuorituksista (Transcript of Records) sekä niiden tasosta ja asemasta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. 

27§ Tiedotus opiskelijoille

 Laurea tiedottaa opiskelijoilleen Laurean opiskelijaintran sekä uutiskirjeiden kautta opiskeluun liittyvistä yleisistä asioista. Yksittäisiin opintojaksoihin ja projekteihin liittyvistä asioista tiedotetaan opettajan kanssa yhdessä sovittua kanavaa käyttäen. Opiskelijan velvollisuus on seurata näitä tiedotuskanavia opiskelunsa ajan. 

Opiskelijan tulee huolehtia yhteystietojensa ajantasaisuudesta koko opiskelujensa ajan.

28§ Esteetön oppimis- ja toimintaympäristö

Laurea on sitoutunut edistämään saavutettavaa ja tasa-arvoista opiskelua yhdenvertaisuuslain, eettisen toimintaohjeiston, Laurea järjestyssääntöjen sekä Laurean saavutettavuus- tasa-arvo- ja 
yhdenvertaisuussuunnitelman edellyttämällä tavalla. Näihin liittyvillä toimenpiteillä edistetään korkeakouluyhteisön jäsenten tasa-arvoisuutta sekä toimintojen ja tilojen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja pedagogista saavutettavuutta. Viestinnässä, oppimisympäristöissä, vuorovaikutuksessa ja opetus- ja 
ohjausmenetelmissä huomioidaan saavutettavuus ja esteettömyys.

29§ Turvallisuus ja järjestys

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Ammattikorkeakoulu voi hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut järjestysmääräykset, joilla edistetään sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä 
ammattikorkeakouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Jokaisen Laurean työ- ja opiskeluyhteisön jäsenen velvollisuus on omalta osaltaan taata työ- ja oppimisympäristön turvallisuus ja viihtyisyys noudattamalla yleistä turvallisuutta koskevia ohjeita sekä hyvän käytöksen periaatteita.

Laurea-ammattikorkeakoulun järjestyssäännöt

Järjestyssäännöt koskevat jokaista laurealaista, ja niitä sovelletaan jokapäiväisessä̈ korkeakouluyhteisön toiminnassa. Järjestyssäännöt takaavat korkeakouluyhteisön jäsenille turvallisen opiskelu- ja työympäristön.

Hyvä̈ käytös

Häiritsevä̈, loukkaava tai uhkaava käyttäytyminen on kielletty kaikessa Laurean toiminnassa. Epäasiallisesta käytöksestä̈ tai kohtelusta seuraa aina sisäinen puuttumismenettely, jossa määritellään mahdolliset jatkotoimet. 

Kaikki vakavat teot ilmoitetaan poliisiviranomaisille. 

Toisen yksityisyyttä̈loukkaaviin tai Laurean mainetta vahingoittaviin tekoihin opiskelu-, työ̈- ja verkkoympäristössä̈ puututaan aina. Laurealaisten on noudatettava järjestyssääntöjen lisäksi muitakin Laurean toiminnasta annettuja ohjeita ja sääntöjä. 

Päihteettömyys ja savuttomuus

Laurea on päihteetön sekä̈savuton opiskelu- ja työympäristö̈. Päihteiden hallussapito, käyttö̈ tai niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen on kielletty opetus- ja harjoittelutilanteissa. Alkoholin käyttö̈ päihtymistarkoituksessa ei ole sallittua korkeakouluyhteisön toiminnassa. Laureassa noudatetaan päihteettömyysohjelmaa.

Tupakkalain mukaisesti tupakointi on kielletty sisätiloissa sekä̈sisäänkäyntien 
välittömässä läheisyydessä̈. 

Vilppi, plagiointi ja epäasiallinen käyttäytyminen 

Laureassa sovelletaan opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman tutkimuseettisen neuvottelukunnan menettelyohjeita hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausten käsittelystä. Harjoitustehtävien, opinnäytetöiden ja muiden valmiiden aineistojen kopiointi omiksi suorituksiksi on kiellettyä ja siitä seuraa opintosuorituksen hylkääminen. Opiskelijaa, joka on syyllistynyt vilppiin, järjestyshäiriöön tai epäasialliseen käyttäytymiseen, voidaan myös rangaista joko kirjallisella varoituksella tai määräaikaisella, enintään yhden vuoden erottamisella. Ennen asian ratkaisemista on rangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, hankittava tarpeellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. 

Kirjallisesta varoituksesta päättää ammattikorkeakoulun rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta Laurean hallitus (L 932/2014, 39 §).

Jos opiskelijaa epäillään vilpistä, suoritus tai koe keskeytetään. Tentin tai kokeen valvoja ilmoittaa epäilystä tentistä vastaavalle opettajalle ja korkeakoulun nimeämälle vastaavalle yhdyshenkilölle. Tenttivilpistä seuraa aina tentin hylkääminen ja suorituskerran menetys.

30 § Opiskelijakunta 

Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Laureamko on lakisääteinen ja sitoutumaton opiskelijakunta, jonka tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään. Opiskelijakunnan tehtävänä on omalta osaltaan valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Opiskelijakunnan erityisenä tehtävänä on valita opiskelijaedustajat Laurean työ- ja johtoryhmiin.

31 § Tutkintosäännön voimaantulo

Tämä tutkintosääntö otetaan käyttöön 1.1.2024 ja se korvaa aikaisemman Laurean tutkintosäännön.