YAMK-opinnäytetyö: Rakennusalan näkemyksiä harmaan talouden torjuntaan


​Laurean Leppävaaran kampuksen turvallisuusalan opiskelija Päivi Pipatti laati lokakuussa 2016 opinnäytetyön, jossa selvitettiin rakennusalan toimijoiden näkemyksiä harmaan talouden ilmenemismuotoihin, torjumiseksi toteutettuihin toimenpiteisiin ja hallinnolliseen taakkaan. Opinnäytetyössä selvitettiin myös näkemyksiä suunniteltuihin uusiin torjuntatoimenpiteisiin.

Opinnäytetyön taustana olevasta kyselyaineistosta nousi esille selviä kehittämiskohteita harmaan talouden torjunnassa. Vastauksissa nähtiin vahva tarve valvonnan kehittämiselle, ennen kaikkea yhä reaaliaikaisemmaksi, yllätyksellisemmäksi ja paremmin kohdennetuksi. Valvonnan osalta alan toimijat kokivat tarpeelliseksi kehittää digitalisaation hyväksikäyttöä valvonnan toteuttamisessa, kehittää viranomaisyhteistyötä ja suunnitella useamman tarkastuksen yhtäaikaista suorittamista (verotarkastus, tuotevastuu, työturvallisuus). Valvonnan lisäksi tehostamisen tarvetta nähtiin tiedonantovelvollisuudessa verohallinnolle. Varsinaisten torjuntatoimien kehittämisen ohella elinkeinoelämän edustajat kokivat motivoinnin kannalta tarpeelliseksi paremman tiedottamisen torjuntatyön tehokkuudesta ja yksittäisten toimenpiteiden vaikutuksesta.

Erityisen hyvin opinnäytetyön tulosten mukaan talousrikollisuuden torjunnan tavoitteita tukee viranomaisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyön sekä tietojen vaihdon kehittäminen. Etenkin konkurssikeinottelun osalta tällä kehitystoimella olisi saavutettavissa prosessin merkittävä ajallinen tiivistyminen, viranomaisresurssien tehokkaampi kohdentuminen ja sitä kautta rikoshyödyn takaisin saannin ja oikeusvarmuuden tehostuminen.

Rakennusalan edustajien näkemyksen mukaan suurimmat ongelmat rakennusalalla liittyvät ulkomaalaisiin toimijoihin ja pientalotyömaille. Myös konkurssikeinottelun koettiin rasittavan alan kilpailuasetelmaa. Näihin ongelmakohtiin, ja varsinkin alalla toimiviin ulkomaalaisiin alihankintayrityksiin liittyen, nousi tausta-aineistosta vain vähän ratkaisuja. Alan toimijoiden ja järjestöjen näkemyksen mukaan harmaan talouden tilanne rakennusalalla on kuitenkin kohentunut viime vuosina. Syynä tähän on alan järjestöjen aktiivinen rooli torjuntatoimenpiteiden suunnittelussa ja käyttöönotossa. Yksi opinnäytetyön tuloksista onkin se, että varsinaisia uusia torjuntatoimenpiteitä ei alalla juuri nyt kannata ottaa käyttöön, vaan pyrkiä kehittämään jo voimassaolevista entistä toimivampia.

Harmaa talous on talousrikollisuuden ilmenemismuoto, jossa lakisääteisiä velvoitteita laiminlyödään.  Rakennusalalla harmaan talouden on todettu olevan hyvin yleistä verrattuna muihin toimialoihin johtuen sen työvoimavaltaisuudesta, projektiluontoisuudesta sekä suhdanneherkkyydestä. Talousrikostorjunnan tehostaminen ja sen osana harmaan talouden torjuminen on valtioneuvoston pitkäaikaista suunnitelmallista toimintaa. Harmaan talouden torjunta on ollut yksi viimeisimpien hallitusohjelmien kärkihankkeita. Harmaan talouden torjumiseksi laaditut toimenpideohjelmat tavoittelevat, että yhä suurempi osa harmaasta taloudesta tulee viranomaisten tietoon, rikoshyötyä saadaan enemmän takaisin sekä prosessiin kuluva aika lyhenee.

Tässä opinnäytetyössä on tutkittu laadullisen menetelmän kautta elinkeinoelämän edustajien näkemyksiä liittyen harmaan talouden ilmenemismuotoihin, sen torjumiseksi toteutettuihin toimenpiteisiin, edellisiin liittyvään hallinnolliseen taakkaan sekä suunniteltuihin toimenpiteisiin. Opinnäytetyön tausta-aineistona on ollut kyselytutkimus, johon on vastannut 279 rakennusalan edustajaa.

Lisätietoja:

Päivi Pipatti, opinnäytetyön tekijä
Turvallisuusosaamisen koulutusohjelma (YAMK)
Puh. +358 50 561 7557


Viimeksi muokattu 28.2.2017 14:25