YAMK-opinnäyte: Valmiussuunnitelmalla jatkuvuudenhallintaa ensihoitopalvelulle


​Ensihoitopalvelun lakisääteinen tehtävä on varmistaa kriittisesti sairaiden tai loukkaantuneiden potilaiden mahdollisimman nopea ja tasa-arvoinen tavoittaminen sekä tehokkaan hoidon aloittaminen jo ennen sairaalaan saapumista. Ensihoitojärjestelmä on hajautettuna toimintana riippuvainen muun muassa toimivista viestiyhteyksistä, infrastruktuurista ja erityisosaamista omaavaan henkilöstön riittävyydestä. Kuinka riittävän ensihoitovalmiuden ylläpitäminen onnistuu ympäröivien toimintaedellytysten häiriintyessä esimerkiksi suuronnettomuuden, laajamittaisen sähkökatkon tai kyberterrorismin vuoksi? Entä omataanko riittävä valmius vastata influenssapandemian, ydinlaskeuman tai aseellisen konfliktin aiheuttamiin toiminnan tehostamisen haasteisiin?

Antti Erola tutki kriisi- ja erityistilannejohtamisen YAMK-opinnäytetyössään Päijät-Hämeen ensihoitopalvelun varautumisen tasoa, uhkamallien aiheuttamia riskejä ja näiden vaikutusta toiminnan jatkuvuudenhallintaan. Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus toteutettiin vuonna 2014 ja sen tuotoksena laadittiin ensimmäinen ensihoitopalvelun valmiussuunnitelma häiriötilojen, erityistilanteiden ja poikkeusolojen varalle.

Riskit ja varautumisen ristiriidat

Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa terveydenhuolto käsitetään alaksi, jonka tulee kyetä säilyttämään toimintaedellytyksensä kaikissa turvallisuustiloissa. Opinnäytetyössä kävi kuitenkin ilmi, ettei ensihoitopalvelun toimintaympäristön huomioivaa varautumisohjeistusta ollut olemassa tarvittavassa laajuudessaan.

Yhteiskunnallisten uhkamallien pohjalta arvioitiin Päijät-Hämeen ensihoitopalvelulle aiheutuvat riskit ja haavoittuvuudet. Riskianalyyseistä nousi säännöllisesti esiin ristiriitoja liittyen henkilöstön työturvallisuuteen, materiaaleihin ja kalustoon, viesti- ja tietoliikenneyhteyksiin, tilannetietoisuuteen sekä resurssien riittävyyden ja tehtävämäärän nousun välisiin epäsuhtiin.

Jatkuvuudenhallinta varmistaa palvelutason häiriötiloissa

Varautumisen perusasia on, että normaaliolojen toimintojen häiriönkestävyyttä kehittämällä parannetaan myös valmiutta kohdata suurempia ongelmia. Tämä oli nähtävissä perustoiminnan kannalta toissijaisten tietojärjestelmäasioiden kohdalla.

Toistuvat pienet häiriöt järjestelmissä ja yhteyksissä ovat pakottaneet kehittämään ratkaisumalleja, jotka varautumiskeinoina mahdollistavat toiminnan jatkamisen myös suuremmissa häiriötiloissa. Oleellista on siis tunnistaa toiminnalle kriittisten, mutta toimintavarmuudeltaan korkeiden järjestelmien piilevät haavoittuvuudet. Esimerkiksi viestijärjestelmien varmentaminen aloitettiin vasta opinnäytetyön riskianalyysien pohjalta.

Eräs keskeinen huomio oli myös se, että ostopalveluiden kohdalla häiriöherkkyyteen tulee voida reagoida jo tarjouspyyntöjä laadittaessa. Häiriönsiedon varmistamisen laiminlyöminen saattaa aiheuttaa tilanteen, jossa riskinhallinta ei enää ole mahdollista vaikka sen haittavaikutukset toteutuessaan kohdistuvatkin palvelun tilaajaan.

Valmiussuunnitelma varautumisen prosessin alkuna

Varautuminen ja valmiussuunnittelu eivät ole kertaluontoiseen arviointiin perustuvaa projektityötä, vaan jatkuva prosessi, joka toimii kaiken kehittämisen taustalla. Tämä kehittävän työntutkimuksen metodilla toteutettu opinnäytetyö toimiikin lähinnä Päijät-Hämeen ensihoitopalvelun varautumisprosessin lähtökohtana. Nyt laadittua, Suomen ensimmäistä ensihoitopalvelun valmiussuunnitelmaa kehitetään edelleen, arvioidaan vuosittain sekä täydennetään ohjeilla ja tarkistuslistoilla.

Varautumisen kannalta keskeisessä asemassa olevat prosessinhaltijat toimivat riski- ja haavoittuvuusanalyysin työryhmänä. Tällä pyrittiin sitouttamisen kautta integroimaan varautumisen ajatusmaailma osaksi toiminnan ja prosessien kehittämistä. Saadun palautteen pohjalta tässä myös pääosin onnistuttiin.

Lisätietoja:

Antti Erola
Kriisi- ja eritystilanteiden johtaminen, YAMK
Puh. 040 708 7206, antti.erola(at)phsotey.fi


Viimeksi muokattu 1.11.2016 13:54