YAMK-opinnäyte: Uutta tietoa tuuppausten vaikutuksesta älypuhelimen ongelmalliseen käyttöön


​Laurea-ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija Lauri Palokangas julkaisi joulukuussa 2016 opinnäytetyön aiheesta, miten älypuhelimen ongelmalliseen käyttöön voidaan vaikuttaa tuuppauksien avulla. Kyseessä on ensimmäinen Päätöksenteon ilmiöt johtamisessa, kehittämisessä ja asiakastyössä –koulutusohjelman opinnäytetyö Suomessa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia älypuhelinriippuvuutta mittaavan itsearvioinnin yhteyttä älypuhelimen ongelmalliseen käyttöön. Tutkimuksessa havaittiin, että älypuhelimen käytön tunnusluvut palautuivat kontrollijakson tasolle tai sitä korkeammalle tasolle tuuppausten päättymisen jälkeen. Sekä älypuhelimen vilkuilua että yksittäisen puhelimen käyttötapahtuman pituutta ilmaiseva tunnusluku kohosi seurantajakson aikana interventiojaksojen aikaisen tason yläpuolelle.

Tuuppaus on käyttäytymistaloustieteen käsite, jolla tarkoitetaan suunnitelmallisia muutoksia ihmisten ympäristössä, minkä tarkoituksena on vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ennakoitavalla tavalla estämättä heiltä vaihtoehtoisia toimintatapoja tai muuttamatta heidän taloudellisia kannustimiaan. Tavoitteena oli mitata älypuhelimen ongelmallista käyttöä ja selvittää, miten älypuhelimen käyttöön voidaan vaikuttaa tuuppauksilla.

Jo lähes 40 prosenttia Internet-käytöstä tapahtuu älypuhelimilla. Älypuhelimen käyttö onkin ajan mittaan muuttunut tarpeellisesta käytöstä tavaksi, joillekin tämä on johtanut pakkomielteiseen käyttöön tai riippuvuuteen. Älypuhelimen ongelmallista käyttöä on luokiteltu samoilla kriteereillä, kuin muitakin riippuvuuksia. Silti on vain vähän tutkimuksia, jotka keskittyisivät älypuhelimen ongelmalliseen käyttöön terveiden koehenkilöiden keskuudessa. Vaikka eritoten Aasiassa älypuhelinriippuvuutta on tutkittu pitkään, aihetta on käsitelty vain vähän käytön ehkäisemisen näkökulmasta.

Tutkimusaineisto kerättiin Android-älypuhelimille kehitetyllä psykoinformatiikan sovelluksella.  Koehenkilöt vastasivat kyselyyn, jossa selvitettiin älypuhelinriippuvuutta, siitä aiheutuvaa käyttäytymistä ja sen seurauksia. Lisäksi sovelluksen avulla seurattiin kyseisten koehenkilöiden älypuhelimen käyttöä viiden viikon ajan. Koehenkilöt vastaanottivat kolmen viikon aikana tuuppauksia, jotka oli suunniteltu parantamaan heidän kykyään, mahdollisuuttaan tai motivaatiotaan alentaa älypuhelimen käyttöä. Tutkimusaineisto kerättiin älypuhelinsovelluksella sähköisesti pilvipalvelualustalle, käsiteltiin digitaalisen signaaliprosessoinnin menetelmillä, ja analysoitiin tilastollisen päättelyn testeillä.

Tutkimus osoittaa, että yksilöiden tavoissa vastata tuuppauksiin on eroja. Älypuhelinriippuvuutta mittaavassa kyselyssä korkean vertailuluvun saaneiden koehenkilöiden älypuhelimen käytön päivittäinen kokonaisaika laski tuuppausten vaikutusten johdosta. Tuuppaamisen aikainen puhelimen käytön alentuminen saattoi tosin johtaa tuuppauksen lakatessa kohonneeseen puhelimen vilkuilun määrään tai yksittäisten puhelimen käyttötapahtuman keskipituuden kohoamiseen.

Älypuhelimen ongelmallisen käytön alentamisesta voi seurata hyötyjä työ- ja opiskelutulosten tai ammatillisen imagon parantumisena tai liikenneturvallisuuden kohoamisena. Tutkimuksessa esiteltiin kehitysideana kaksi käytännön sovellusta, joilla älypuhelimen ongelmalliseen käyttöön voitaisiin vaikuttaa liiketoimintatapaamisissa ja liikenteessä.

Lisätietoja:

Lauri Palokangas
Päätöksenteon ilmiöt ja johtaminen, YAMK
puh. 050 486 4918, lauri.palokangas(at)gmail.com


Viimeksi muokattu 5.12.2016 11:06