YAMK-opinnäyte: Tulevaisuuskuvien katselu nosti tunteet pintaan


​Tulevaisuuskuvien katselu nosti tunteet pintaan. Tämä kävi ilmi Sari Ullgren-Lajusen (2017) uunituoreessa opinnäytetyössä, jossa haastateltaville näytettiin erilaisia tulevaisuuskuvia. Useat päätöskäyttäytymisen teoriassa esitellyt ajattelun ansat, harhat ja vinoumat pystyttiin yhdistämään tutkimuksessa tulevaisuuskuvien havaitsemiseen. Apuna asian hahmottamisessa käytettiin Igor Ansoffin (1990) teoriaa, jossa esitetään, että kun havaitsemme informaatiota, sen on kuljettava kolmen filtterin läpi aiheuttaakseen toimintaa. Nämä filtterit ovat havaitsemis-, mentaali-, sekä valtafiltteri.

Havaitsemisfiltteriin voitiin tässä tutkimuksessa liittää useimmat ajattelun ansat ja vinoumat. Emme havaitse kaikkea tärkeää informaatiota, ja vaikka havaitsisimme, se voi suodattua, jos emme pidä lähdettä riittävänä auktoriteettina. Lisäksi meillä on taipumusta etsiä tietoa selektiivisesti vahvistamaan omia ennakkokäsityksiämme. Mikäli tulevaisuuskuva pääsee ensimmäisestä filtteristä seuraavaan, on edessä arviointi siitä, sopiiko kuva meidän omaan ajatusmaailmaamme, eli mentaalimalliin.

Tapahtuuko tämä elinaikanani?

Tutkimuksessa haastateltavia pyydettiin merkitsemään tulevaisuuskuvia aikajanalle sen mukaan kuinka he arvioivat tulevaisuuskuvien toteutuvan. Tarvitsemme arvioiden tekemiseen jotakin vertailupistettä, eli ankkuria. Koetilanteessa tutkittavat käyttivät ankkureina nykyhetkeä sekä hieman yllättävästi myös omaa arvioitua kuolinvuottaan. Useat haastatellut pohtivat tapahtuuko tulevaisuuskuvan esittämä asia vielä heidän elinaikanaan ja arvioivat vuosilukuja sen mukaan. Ankkuroitumisvaikutus liittyy myös mentaalifiltteriin. Ihmisillä on tietty ajatus siitä, kuinka heidän elämänsä tulee menemään, ja pitävät sitä vertailupisteenään.

Uhkaava robottikuva jäi valtafiltteriin

Tutkittaville näytettiin kuvaa robotista, joka piti sylissään vauvaa. Kuvatekstissä luki, että rakastan äitiä, vaikka hän on kone. Robottikuvaan reagoitiin voimakkaasti, se koettiin uhkana ihmisrodulle. Osa haastateltavista kertoi, että kuva oli jäänyt mieleen kummittelemaan. Kolmas, valtafiltteri suodattaa sellaisen informaation, joka uhkaa jollain tavalla asemaamme. Tästä syystä emootiot liitettiin tutkimuksessa kolmannen filtterin yhteyteen. Tunne oli johdonmukainen myös janatehtävässä, jossa tutkittavat jättivät robottikuvan useimmin myös merkitsemättä janalle. Ryhmäkeskustelussa pohdittiin, kasvattavatko robotit meitä tulevaisuudessa.

Nanopuutarha oli todennäköisimmin hyödyllinen ja suosituin

Kaikki haastatellut kertoivat tulevaisuuskuvien olleen uusia. Kaikkein suosituimmaksi tulevaisuuskuvaksi nousi nanopuutarhaa esittävä kuva. Tätä päätelmää vahvistavina asioina tutkittavat mainitsivat mm. nanoteknologian, kasvimaat ja kaupunkiviljelyn. Ryhmäkeskustelussa pohdittiin myös kuvan kielteisiä puolia, kuten oliko kuvassa nähty ruoka orgaanista vai synteettistä?

Tulevaisuusajatteluun voidaan tuupata

Tulevaisuusikkuna-menetelmä on kehittäjiensä (Heinonen & Hiltunen 2006) mukaan tulevaisuusajattelua aktivoiva menetelmä. Tämä tutkimus vahvistaa väitteen. Kaikki haastatellut olivat havainneet kuvat. Jokainen kertoi voivansa hyödyntää menetelmää eri tavoin omassa työssään, kuten inspiraation lähteenä, tutkimusideoiden kehittämisessä ja brändin luomisessa. Monet haastatelluista olivat puhuneet tulevaisuuskuvista ja niiden esittämistä sovelluksista kollegoidensa kanssa. Tässä tutkimuksessa tuli esiin, että Tulevaisuusikkunaa voitaisiin hyödyntää myös organisaation tulevaisuuden tavoitetilan visuaalisessa esittämisessä. Radikaaleimmat kuvat kuitenkin kannattaa jättää pois, sillä ne jäävät tutkimuksen mukaan filttereihimme kiinni ja tulevat torjutuksi.

Lisätietoja:

Sari Ullgren-Lajunen
Päätöksenteon ilmiöt johtamisessa, kehittämisessä ja asiakastyössä, YAMK
puh. 040 552 1218


Viimeksi muokattu 2.6.2017 15:33