YAMK-opinnäyte: Somalitaustaisen kehitysvammaisen lapsen hoito- ja kuntoutus


​Lisääntynyt maahanmuutto ja monikulttuurisuus näkyvät myös Suomen terveydenhuollossa ja Somalit edustavat yhtä suurimmista kulttuurivähemmistöistä erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen tarkoitus on kehittää Somali-perheiden joilla on erityistätukea tarvitseva lapsi terveyspalveluita. Tutkimuksessa nousi esiin Somali-vanhempien hyvät kokemukset Suomen terveydenhuollosta, mutta kehitettävää terveydenhuoltojärjestelmän sekä palveluiden tiedottamisessa koettiin Somali vanhempien keskuudessa. Tutkimuksessa nousi esiin myös vammaisuuden häpeällinen stigma Somali-kulttuurissa.

Tutkimustulokset

Tutkimustulokset osoittivat, että Suomessa asuvat Somali-taustaiset vanhemmat kokevat Suomen terveydenhuollon palvelut erittäin hyväksi ja henkiökunnan ammattitaitoiseksi. Somali-vanhemmat kokevat, että terveydenhuollon henkilökunta on kunnioittanut kulttuuria ja tulkkeja on käytetty aina tarvittaessa.

Vaikka tutkimukseen osallistuneet Somali-vanhemmat kokevat vammaisten lastensa terveyspalvelut hyviksi myös kehittämisehdotuksia nousi esiin. Somali-vanhemmat tuovat esiin kaipaavansa enemmän tiedotusta eri terveydenhuoltoalan ammattilaisten toimesta, Suomen terveydenhuollosta, sekä erilaisista lasten kehityksellisistä pulmista ja niiden hoitomahdollisuuksista. Lisäksi painotettiin verbaalisen ilmaisun tärkeyttä informoinnissa.

Tutkimusta tehdessä ja haastatteluista on myös tullut esiin kuinka vammaisuus koetaan hyvin häpeälliseksi ja arkaluontoiseksi asiaksi Somali-kulttuurissa. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa, jotka kohtaavat työssään Somali-perheitä.

Teoriaosassa keskitytään Somali-kulttuurin keskeisimpiin aspekteihin sekä Somalialaiseen terveydenhoitoon, käsitykseen terveydestä ja vammaisuudesta. Teoria luo katsauksen myös Suomen terveydenhuoltojärjestelmään, vammaisen lapsen samaan hoitoon ja kuntoutukseen sekä Suomalaiseen vammaisuuden käsityksiin.

Tutkimus on tehty noudattaen laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineiston saamiseksi on haastateltu neljää Somali-taustaista vanhempaa kenellä on erityistarpeita vaativa lapsi; kolmea Somali äitiä ja yhtä isää. Haastatteluissa on ollut käytössä somalinkielen tulkki. Haastattelut on toteutettu kesän ja syksyn 2016 aikana. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysin menetelmällä. Työ on valmistunut joulukuussa 2016.

Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Hilma- vammaisten maahanmuuttajien tukikeskuksen kanssa ja sen tarkoitus on palvella erityisesti Hilma organisaation, mutta myös terveydenhuollon ammattilaisten sekä Somali perheiden tarpeita.

Tutkimuksen johtopäätökset

Tutkimuksen johtopäätös on, että Somali-perheitä keillä on erityistä tukea tarvitseva lapsi tulisi tiedottaa Suomen terveydenhuollosta, sekä sen palvelusista enemmän. Haastatteluista nousi esiin, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmän hahmottaminen on haasteellista ymmärtää. Lisäksi tärkeänä pidettiin tiedottamista lasten kehityksellisistä pulmista jotta Somalit saataisiin paremmin palveluiden piiriin ja vammaisuutta kohtaan oleva häpeän stigma vähentyisi. Tutkimus on tapaustutkimus ja tulokset edustavat neljän Somali-vanhemman mielipiteitä, joka on hyvä pitää mielessä tuloksia tarkasteltaessa.

Lisätietoja

Jenny Starck
Global Development and Management in Health Care
Puh: +358 50 323 4825, jenny.starck@student.laurea.fi


Viimeksi muokattu 5.12.2016 10:52