YAMK-opinnäyte: Ryöstörikosten oikeudellinen arviointi


​Opinnäytetyössä tutkitaan ryöstörikosten oikeudellista arviointia. Tutkimustulosten perusteella rikoslain 31 luvun 2 §:n (törkeä ryöstö) kohdan 4 mukaista kvalifiointiperustetta (rikoksen kohdistuminen henkilöön, joka on ammattiinsa tai toimeensa kuuluvan työn tai tehtävän vuoksi kykenemätön puolustamaan itseään tai omaisuuttaan) tulkitaan mahdollisesti liian suppeasti. Lisäksi tavallisen ryöstön rankaisemattomaan valmisteluun liittyy ongelmallisuutta, jota olisi opinnäytetyön tulosten perusteella syytä tutkia tarkemmin.

Mahdolliset toimenpiteet tilanteen kehittämiseksi on arvioitava hyvin tarkasti, koska vakiintuneen tulkintakäytännön muuttaminen tai ryöstön rangaistavuuden alan laajentaminen valmistelun tasolle saattaa sisältää yllättäviksikin katsottavia seurauksia. Opinnäytetyössä havaitut mahdolliset kehittämiskohteet eivät pidä sisällään yksinkertaisiksi katsottavia ratkaisuja.

Opinnäytetyön aluksi tarkastellaan ryöstörikosten arviointia yleisesti, jonka jälkeen tarkastelun kohteena ovat rahalaitoksiin ja kultasepänliikkeisiin kohdistuneet teot. Rahalaitoksiin ja kultasepänliikkeisiin kohdistuvat ryöstörikokset poikkeavat tavanomaisesta ryöstörikollisuudesta, koska niillä tavoitellaan huomattavan arvokasta omaisuutta. Lisäksi teoilla voidaan katsoa olevan omia ominaispiirteitä, kuten esimerkiksi tekojen suunnitelmallisuus ja ammattimaisuus.

Opinnäytetyössä tuodaan laajasti esille rahalaitoksiin ja kultasepänliikkeisiin kohdistuneiden ryöstörikosten piirteitä sekä niiden vaikutusta tekojen oikeudelliseen arviointiin. Opinnäytetyö on laadittu työelämälähtöisesti, mutta siitä on hyötyä laajemminkin ryöstörikoksista kiinnostuneille.   

Opinnäytetyössä tutkitaan ryöstön ja törkeän ryöstön välistä rajanvetoa, ryöstön yrityskynnyksen ylittymistä sekä rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavia seikkoja. Lisäksi tutkimustulosten perusteella pohditaan voimassa olevan lainsäädännön ja oikeuskäytännön mahdollisia ongelmakohtia.

Opinnäytetyön johtopäätöksinä voidaan todeta, että ryöstön ja törkeän ryöstön välinen rajanveto on pääsääntöisesti selvä. Ryöstön valmistelun ja ryöstön yrityksen välinen rajanveto voidaan myös katsoa käsiteltyjen tapausten perusteella selkeäksi. Yksittäisen tapauksen tosiseikastolla voi kuitenkin olla merkittävääkin vaikutusta kyseisen tapauksen tulkintaan. Opinnäytetyössä on tunnistettu myös seikkoja, jotka vaikuttavat mitattaessa rangaistusta ryöstörikoksesta.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä on rikosoikeusdogmatiikka. Tutkimusaineisto koostui Helsingin käräjäoikeuden ja Helsingin hovioikeuden ratkaisuista rahalaitoksiin ja kultasepänliikkeisiin kohdistuneista teoista. Käsiteltävien tapausten valinnassa sovellettiin valikoivaa menetelmää. Lähtökohtana oli sisällyttää tutkimusaineistoon mahdollisimman suuri osa Helsingissä vuosina 2005–2016 tapahtuneista teoista. Opinnäytetyö sisältää myös lyhyen tapausselosteen jokaisesta tutkimuksen kohteena olleesta tapauksesta.

Lisätietoja:

Kari Järmälä
Turvallisuusosaamisen koulutusohjelma, YAMK
puh. +358 50 436 1708


Viimeksi muokattu 28.4.2017 15:37