YAMK-opinnäyte: Moniammatillinen yhteistyö palvelutalossa


​Pauliina Savolaisen opinnäytetyössä kartoitettiin henkilökunnan teemahaastattelujen (puolistrukturoitu haastattelu) avulla erään helsinkiläisen palvelutalon sisäistä moniammatillista yhteistyötä. Haastatteluissa selvisi, että kohdeyksikössä on toimintaa tukevia käytäntöjä, mutta jossain moniammatillisen yhteistyön käytännöissä on epäselvyyksiä, muun muassa toiminnan tavoitteet eivät olleet kaikille selviä. Haastatteluista saatujen tulosten pohjalta laadittiin kehittämisehdotukset, joista työyhteisön on mahdollista valita kehittämiskohteet vuonna 2016 alkavalle kehittämishankkeelle.

Opinnäytetyön tulokset

Palvelutalossa tehdään moniammatillista yhteistyötä muun muassa erilaisissa palavereissa ja neuvotteluissa. Fysioterapeutti ja toimintaterapeutti tekevät arkiaamuisin yhteistyötä hoitotiimien kanssa. Lisäksi moniammatillisen tiimin jäseniin ollaan yhteydessä RAI:n (toimintakykymittari) ja hoitosuunnitelmien osalta sekä uusien asiakkaiden asioissa. Yhteistyötä tehdään myös hoitotiimien sisällä, sairaanhoitajien ja hoitajien kesken. Yhteydenpito moniammatillisen tiimin jäsenten kesken tapahtuu suorina kontakteina muun muassa kasvotusten, puhelimitse ja sähköpostitse sekä viestivihkon ja muistilappujen avulla. Lisäksi henkilökunnalla on mahdollisuus ja vastuu seurata muiden ammattiryhmien kirjauksia asiakastietojärjestelmästä.

Kohdeyksikön moniammatillista yhteistyötä edistävät selkeät käytännöt, esimerkiksi hoitoneuvotteluissa koettaan olevan selkeä runko, jota on helppo toteuttaa. Moniammatillisen yhteistyön kautta saadaan myös hyötyjä, joita ovat esimerkiksi kuntopalaverissa yhdessä sovitut tavoitteet asiakkaiden toimintakyvyn paranemiseksi. Kun asiakkaan toimintakyky paranee, myös asiakkaan tarvitseman avun määrä pienenee, ja tämä taas näkyy vapautuvana henkilöstöresurssina. Toisaalta kuntopalaverien tavoite ja tarkoitus on osalle henkilökunnasta epäselvä. Tavoite ja tarkoitus ovat epäselviä siitä huolimatta, että palaverilla on selkeä kokousrunko ja etukäteen sovitut ajat.

Yhteistyötä tapahtuu myös fysioterapeutin, toimintaterapeutin ja hoitotiimien välillä. Terapiahenkilöstö kiertää hoitotiimejä kolmen viikon sykleissä, jolloin he tekevät toimintakykyarvioita asiakkaille. He toimivat myös kotikäyneillä hoitajien apuna perushoidollisissa tehtävissä tai tekevät yksin asiakkaiden luo kotikäyntejä. Tämä vapauttaa myös hoitohenkilöstön resursseja, ja apu koetaan tärkeäksi. Toisaalta terapiahenkilöstön käyntien tarkoitus ja tavoite on osalle henkilökunnasta epäselvää. Hoitajat eivät aina muista aamupalaverilla kaikkia terapiahenkilöstöä koskevia asiakasasioita, ja usein asiat tulevat mieleen vasta ne kohdatessa. Myöskään yksikön arvot ja tavoitteet eivät ole henkilökunnalle selviä tai ne koetaan oman työn kannalta joiltain osin etäiseksi. Asiantuntijuutta osataan jakaa, ja osa haastatelluista henkilökunnan jäsenistä koki, että heidän asiantuntijuuttaan osataan hyödyntää työyhteisössä. Toisaalta osa henkilökunnasta kokee, ettei heidän osaamistaan hyödynnetä riittävästi.

Moniammatillisen yhteistyön haasteeksi koetaan tiedonkulkuun liittyvät asiat. Tietoa on paljon, ja osalle henkilökunnasta on epäselvää mihin tieto tulisi kirjata, jotta se saavuttaa oikeat henkilöt. Käytössä on virallisten asiakastietojärjestelmien ja sähköpostin lisäksi myös epävirallisia tiedottamisen kanavia kuten viestivihkot ja asiakkaiden kotiin jätettävät muistilaput. Virallisista ja epävirallisista tiedottamisen käytännöistä huolimatta tieto ei kulje kaikille. Tässä korostuu työntekijöiden oma aktiivisuus ja oma-aloitteisuus tiedon hankinnassa. Vuorotyön koetaan myös vaikuttavan tiedonkulkuun, koska yhteistyökumppanit eivät ole aina paikalla.

Työilmapiirissä koettaan olevan haasteita - ilmapiiri koetaan heikoksi tai huonoksi. Oman tiimin ilmapiirin kokevat kaikki haastateltavat paremmaksi kuin palvelutalon yleisilmapiirin. Esille nousi myös yhteisvastuullisuuden puuttuminen. Omien näkemysten ja mielipiteiden ilmaiseminen koetaan helpoksi, mutta kaikissa tilanteissa niitä ei kuitenkaan kuulla tai huomioida. Haastatteluissa nousi esille, että hoitajien näkemykset sivuutetaan tai tyrmätään helpommin kuin erityisammattiryhmien (sosiaaliohjaaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti tai virikeohjaaja) edustajien. Henkilöstön vaihtuvuudella koetaan olevan vaikutusta yhteistyön sujuvuuteen ja uusien työntekijöiden perehtyminen ja perehdyttäminen moniammatilliseen yhteistyöhön nousi haastatteluissa esille. Kun työntekijät eivät tunne toisiaan tai toistensa työtehtäviä, ei yhteistyö ole sujuvaa.

Osa toiminnasta on selkää ja sillä on selkeä rakenne ja tavoite, mutta osa toimintakäytännöistä tai niiden tavoite on epäselvä. Yhteistyötä tehdään välillä roolirajoja ylittäen, mutta kaikille moniammatillisen tiimin jäsenten työnkuvat ja roolit eivät ole selviä. Kohdeyksikön yleinen ilmapiiri koetaan heikoksi tai huonoksi, mikä näkyy vuorovaikutustilanteissa ja asenteissa muita ammattiryhmiä kohtaan. Tiedonkulku koetaan puutteelliseksi siitä huolimatta, että kaikilla on pääsy Effica-asiakastietojärjestelmään sekä vastuu seurata sieltä muiden ammattiryhmien kirjauksia. Myös aika- ja henkilöstöresurssit vaikuttavat moniammatillisen yhteistyön toteutumiseen. Saatujen tulosten pohjalta laadittiin kehittämisehdotukset, jotka koskevat toiminnan tavoitteiden selkeyttämistä työyhteisön jäsenten kesken, henkilökunnan välisen vuorovaikutuksen kehittämistä, hoitotiimien sisäistä toimintaa, yksikön arvojen ja tavoitteiden käsittelemistä työyhteisössä. Lisäksi ehdotetaan että työyhteisössä mietitään, miten asiantuntijuuden jakamista voidaan kehittää ja miten uudet työntekijät saadaan perehdytettyä ja otettua mukaan moniammatilliseen toimintaan. Vaikka opinnäytetyö on tehty kohdeyksikköä ajatellen, voi opinnäytetyötä ja sen runkoa osittain hyödyntää myös muiden yksiköiden moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä.

Opinnäytetyön kehittämisympäristö ja tutkimusasetelma

Opinnäytetyö on osa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Teemahaastattelut tehtiin lokakuussa 2015. Kohdeyksikkö tuottaa Sosiaalihuoltolain mukaista palveluasumista seitsemällekymmenelleseitsemälle 65 vuotta täyttäneelle tai alle 65 -vuotiaalle monisairaalle henkilölle. Hoitohenkilöstö tekee kolmivuorotyötä, ja muu henkilökunta on päivätyössä arkipäivisin. Vakituista henkilöstöä palvelutalossa on yhteensä 63, joiden lisäksi työskentelee määräaikaisia työntekijöitä oppisopimuskoulutuksessa tai palkkatuetuilla jaksoilla. Lisäksi palvelutalossa on palkattomilla harjoittelujaksoilla sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita.

Opinnäytetyötyö pyrki vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Mitkä tilanteet työntekijät kokevat moniammatilliseksi yhteistyön tekemiseksi? Mikä edistää moniammatillista yhteistyötä? Mitkä ovat moniammatillisen yhteistyön haasteet? Miten asiantuntijuutta hyödynnetään moniammatillisessa yhteistyössä? Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jossa aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastattelurunko laadittiin opinnäytetyön kolmen keskeisen käsitteen, moniammatillinen yhteistyö, sitoutuminen ja vuorovaikutus, pohjalta. Kaikki haastattelut (10) nauhoitettiin ja litteroitiin, jonka jälkeen aineisto analysoitiin tutkimuskysymyksittäin. Litteroitu haastatteluaineisto päädyttiin analysoimaan tutkimuskysymyksittäin, koska keskeiset käsitteet toistuivat samoissa kohdissa, joten niiden erittely oli vaikeaa. Opinnäytetyön luotettavuutta ja eettisyyttä on arvioitu. Opinnäytetyön tekijä on osa tutkittavaa työyhteisöä, ja tästä syystä opinnäytetyön teossa on kiinnitetty huomiota sen objektiivisuuteen. Aihe on sensitiivinen, koska siinä käsitellään myös työyhteisön kipupisteitä. Aiheen sensitiivisyyteen on myös kiinnitetty huomiota. Tästä syystä esimerkiksi haastateltavien anonymiteettiä on pyritty parantamaan esittämällä sitaatit koodaamattomina. Asiakkaita koskevia asioita opinnäytetyö ei käsittele, joten salassapitovelvollisuuteen liittyviä asioita ei ole esitetty tässä opinnäytteessä.

Lisätietoja:

Pauliina Savolainen
Sosiaali- ja rikosseuraamusalan kehittäminen ja johtaminen, ylempi AMK-tutkinto
puh. 040 840 4674


Viimeksi muokattu 19.5.2016 10:21