YAMK-opinnäyte: Lasten kiireelliset sijoitukset


​YAMK-opiskelija Leena Liukkonen tarkasteli opinnäytetyössääm kiireellisten lastensuojeluasioiden arviointikäytäntöjä Espoon lastensuojelussa ja sosiaalityöntekijöiden päätöksentekoa arvioitaessa lapsen kiireellisen sijoituksen tarvetta. Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä on kasvanut Suomessa koko 2000-luvun, myös kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä on lisääntynyt vuosittain vuoteen 2013 saakka. Espoossa tehtiin vuonna 2015 Suomen kuudesta suurimmasta kaupungista kolmanneksi eniten lastensuojeluilmoituksia. Lapsen kiireellinen sijoitus oman kodin ulkopuolelle on turvaamistoimi, kun lapsi ei ole muuten autettavissa lastensuojelun avohuollon tukitoimin. Selvitin tutkimuksessa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden päätöstenteossa kiireellisissä lastensuojelutilanteissa ratkaisevia tekijöitä.

Sosiaalityöntekijät pitivät Lastensuojelulakia ja juridisten perusteiden huolellista harkintaa lähtökohtana lapsen kiireellisen sijoituksen tarpeen arvioimiselle, ja korostivat viimesijaisuuden huomioimista. Lapsen kiireellisen sijoituksen perusteet ovat tiukentuneet vuoden 2016 alussa Lastensuojelulain muutoksen myötä ja lapsen kiireellisen sijoituksen tarvetta tulee nyt arvioida lastensuojelussa lapsen välittömän vaaran perusteella. Tutkimuksessa tuli esille, että lapsen välittömän vaaran arviointi voi lastensuojelussa olla haasteellista tilanteissa, joissa lapsen vaarantuminen ei ole akuuttia tai yksiselitteisesti osoitettavissa. Lapsen välittömän vaaran termin ymmärtäminen kiireellisen sijoituksen perusteena, mitä se erilaisissa lastensuojelutilanteissa tarkoittaa, koettiin sosiaalityöntekijöiden mielestä tärkeäksi.  

Lastensuojelun sosiaalityöntekijät pitivät hyvänä käytäntönä sitä, että lapsen tilannetta arvioidaan kiireellisellä arviointikäynnillä yhdessä työparin kanssa. Lapsen kiireellinen sijoitus on kiireellinen lastensuojelutoimenpide ja tutkimuksessa tuli esille, että lapsen ja perheen sen hetkinen tilanne ja tuolloin lastensuojelun käytettävissä oleva tieto perheen tilanteesta on usein ratkaisevinta päätöksenteossa. Toisten viranomaisten mielipide, esimerkiksi poliisilta tai terveydenhuollosta tullut yhteydenotto lastensuojeluun, saattaa osaltaan vaikuttaa lapsen kiireellisen sijoituksen päätöksen tekemiseen.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijä joutuu miettimään kiireellisissä lastensuojelutilanteissa, mikä on tarkoituksenmukaisin toimintavaihtoehto lapsen edun toteutumisen kannalta. Lapsen mielipide pyritään selvittämään lapsen kiireellisen sijoituksen tilanteessa lastensuojelussa lapsen ikätason mukaisesti, mutta yli 12-vuotiaan lapsen mielipiteellä on enemmän merkitystä. Myös vanhempien mielipide selvitetään lastensuojelussa lapsen kiireellisen sijoituksen tilanteessa, kuitenkin sosiaalityöntekijän päätösvalta ajaa lapsen tai vanhemman mielipiteen ohi, kun lapsen kiireelliselle sijoitukselle on perusteet ja tilanne niin vaatii.

Perheen läheisverkostoa pystytään kiireellisissä lastensuojelutilanteissa hyödyntämään Espoon lastensuojelussa melko hyvin, tällöin lapsi voidaan kriisitilanteessa sijoittaa sijaishoitoon omaan läheisverkostoon. Espoon lastensuojelussa pyritään selvittämään lastensuojelupäivystyksen tietoon tulevat pienten, alle kouluikäisten lasten, huolestuttavat tilanteet ensisijaisesti ja myös puuttumaan nopeasti perheväkivaltaan. 

Teoriataustana opinnäytetyössä oli käyttäytymistaloustieteen näkökulma ihmisten päätöksentekoon. Käyttäytymistaloustieteen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelin affektiheuristiikan ilmenemistä, tunteiden ja intuition merkitystä sekä tunteiden vaikutusta sosiaalityöntekijöiden tekemään arviointiin ja päätöksentekoon. Sosiaalityöntekijät kokivat, että omat tunteet eivät varsinaisesti vaikuta arviointiin kiireellisissä lastensuojelutilanteissa. Sosiaalityöntekijät välttävät affektiheuristiikan vaaroja vakiintunein ammatillisin toimintakäytännöin. Tutkimuksessa tuli esille, että tunteilla on tärkeä merkitys osana lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden tiedonmuodostusta. Tunteet liittyvät lastensuojelussa myös sosiaalityöntekijöiden arvovalintoihin, lastensuojelun ratkaisujen eettisyyden pohdintaan.

Lapsen kiireellinen sijoitus oman kodin ulkopuolelle nähtiin sosiaalityöntekijöiden mielestä lastensuojelun toimivana työkaluna ja keinona pysäyttää tarvittaessa lapselle vahingollinen tilanne. Usein lapsen kiireelliseen sijoitukseen johtaneissa tapauksissa Espoossa oli jo kokeiltu jotain lastensuojelun tukitoimia, mutta ne eivät olleet vaikuttaneet riittävästi lapsen tai nuoren tilanteeseen. Lastensuojelutarpeen ennakoinnin tärkeys tuli esille tutkimuksessa. Espoon lastensuojelussa kehittämiskohteita ovat myös kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen sekä viestintä ja tiedon saatavuus, lastensuojelun toimintamallien kuvaaminen selkeämmin ja visualisointi sekä näkyvyys sosiaalisessa mediassa.  

Lastensuojelutarpeen arviointikriteereitä kiireellisissä lastensuojelutilanteissa kartoittavaa selvitystä ja kehittämisehdotuksia on mahdollista hyödyntää lasten kiireellisten sijoitusten tarkastelussa sekä arviointikäytäntöjen ja lastensuojelutarpeen ennakoinnin kehittämisessä lastensuojelussa. Käyttäytymistaloustieteen periaatteita on mahdollista hyödyntää päätöstenteon tarkastelussa ja soveltaa yksilöiden valintojen ohjaamisessa monissa työelämän tilanteissa.

Opinnäytetyö on tehty Laurea-ammattikorkeakoulun YAMK-koulutusohjelmassa Espoossa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimukseen haastateltiin kymmentä Espoon lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijää syksyllä 2016. Espoon kaupunki on melko edistyksellinen lastensuojeluasioiden hoitamisessa. Espoon lastensuojelussa toimintaa pyritään kehittämään jatkuvasti, myös lastensuojelun asiakkaiden näkökulman huomioiminen koetaan tärkeäksi.

Lisätietoja:

Leena Liukkonen
Päätöksenteon ilmiöt johtamisessa, kehittämisessä ja asiakastyössä, YAMK
Puh. +358 40 825 6199


Viimeksi muokattu 13.3.2017 9:46