YAMK-opinnäyte: Espoon Keskuksen maahanmuuttajat kokevat osallisuutta monin eri tavoin


​Espoon keskuksen alueen maahanmuuttajien keskuudessa haastattelututkimuksena toteutettu ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö osoittaa maahanmuuttajien elävän sosiaalista elämää. Heidän osallisuuden kokemuksensa rakentuu monipuolisesti. Paikkaan sidotun sosiaalisuuden rinnalla kulkee maantieteelliset rajat ylittävä osallisuuden kokemus, transnationaalisuus. Tutkimus antaa suuntaviivoja sille, miten maahanmuuttajien osallisuuden kokemista voidaan tukea ja edistää.

Espoon keskuksen alueen maahanmuuttajien keskuudessa toteutettu haastattelututkimus osoittaa maahanmuuttajista suurimman osan elävän virkeää sosiaalista elämää. Sosiaalisuus ja osallisuuden kokemus rajautuu kuitenkin usein marginaaliseen joukkoon ja osallisuuden vahvistajana saattaa olla yhteinen ulkopuolisuuden kokemus. Yhteisöön kuuluminen voi tapahtua hyvin erilaisissa paikoissa ja osallisuus ja kuuluminen voi olla sekä sisään- että ulossulkevaa.

Tulosten perusteella perhe, parisuhde sekä läheiset ystävät ovat tärkeitä osallisuuden kokemuksen kannalta. Toiminta ja osallistuminen kiinnittävät ihmisen sosiaaliselle kartalle. Osallistuminen työelämään, harrastuksiin ja koulutukseen antavat mahdollisuuden elämänhallintaan ja kokemuksen merkityksellisyydestä. Järjestöt, uskonnolliset yhteisöt sekä urheiluseurat ovat merkittäviä osallisuuden kokemusta luovia kohtaamispaikkoja. Yhteenkuuluvuutta koetaan saman kulttuurin, kielen ja lähtömaan jakavien kesken. Maahanmuuttajuus yhdisti myös ”ulkopuolisten” yhteisönä.

Osallisuuden kokemuksen mahdollistavista tekijöistä tärkeimpiä on hyvä kielitaito. Tutkimuksessa kävi ilmi, että maahanmuuttajat, joilla on kantasuomalaisia ystäviä, ovat kotoutuneet parhaiten. Heidän osallisuuden kokemuksensa ja tyytyväisyytensä elämään ovat selkeästi parempia kuin niiden maahanmuuttajien, joilla ei ole kantasuomalaisia kontakteja ja kielitaidon puute rajoittaa elämää.

Haastateltavat toivoivat enemmän toimintaa joka yhdistää maahanmuuttajia ja kantasuomalaisia. Haastateltavien kokemukset ja toiveet osoittavat, että maahanmuuttajien kotoutumista voidaan tukea erityisesti järjestämällä hyvää kielikoulutusta, ystävätoimintaa sekä suomen kielen keskusteluryhmiä. Näillä toimilla voidaan, suhteellisen pienin panostuksin, merkittävästi kohentaa maahanmuuttajien kokemaa osallisuutta ja kotoutumisprosessia.

Sari Viljakainen haastatteli kymmentä Espoon keskuksen aueella asuvaa maahanmuuttajaa teemahaastattelun keinoin.  Haastateltavista kaksi oli asunut Suomessa yli 20 vuotta ja kahdeksan 4-12 vuotta. Suomeen muuton syyt vaihtelivat pakolaisuudesta puolison, opiskelu- tai työpaikan perässä tulemiseen. Erityisesti kiinnostuksen kohteena olivat maahanmuuttajien osallisuuden kokemukset ja siinä esiintyvät vaihtelut sekä miten haastateltavat kokivat pystyvänsä vaikuttamaan asioihin asuinalueellaan. Opinnäytetyö oli osa Laurea ammattikorkeakoulun Välittävät Valittavat Verkostot –tutkimushankketta (2013-2015), jonka rahoitti ympäristöministeriön asuinalueiden kehittämisohjelma. 

Lisätietoja:

Sari Viljakainen
YAMK,  Perhe- ja verkostotyön johtaminen ja kehittäminen
Puh. 050 448 5435


Viimeksi muokattu 1.6.2016 14:14