YAMK-opinnäytetyö: Validaatiosta potkua maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen ja integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan


​Maahanmuuttajien polkua työmarkkinoille ja ammatilliseen koulutukseen, ja tätä kautta osaksi yhteiskuntaa voidaan lyhentää, kun osataan selvittää, millaista aiempaan osaamista heillä on. Näin osoittaa Laurea-ammattikorkeakoulun ylemmän amk-tutkinnon opiskelijan Tiina Solaksen opinnäytetyö. Opinnäytetyön aihe kumpusi tarpeesta saada tietoa aivan uudenlaisen, maahanmuuttajia työllistävän konseptin toimivuudesta sekä maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisesta ja validoinnista. Opinnäytetyön edetessä keskeiseen asemaan nousi se, että aiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen eivät toimi riittävän hyvin Suomessa maahanmuuttajien kohdalla. Opinnäytetyön toimintaympäristössä ravintola-alalla on vakava työvoimapula ja samalla meillä on kiihtyneen maahanmuuton seurauksena paljon osaavia maahanmuuttajia vailla työtä. Opinnäytetyö tarjoaa kokonaiskuvan ajankohtaisesta aiheesta.

Opinnäytetyön lähestymistapana oli palvelumuotoilu ja kehittämistyötä ohjasi Double diamond-palvelumuotoiluprosessi sekä viisi tutkimuskysymystä. Tutkimusaineisto koostui viiden työntekijän ja kahden asiantuntijan teemahaastatteluista, työntekijöiden työpajasta sekä näiden tutkimustulosten avulla kehitetystä validointimallista.

Opinnäytetyön keskeisimpänä tuloksena syntyi uudenlainen validaatiomalli, jonka avulla voidaan tunnistaa paremmin ihmisten jo olemassa olevaa osaamista, mahdollistaa sen osoittaminen käytännössä ja tukea heitä kehittymään edelleen. Johtavana ajatuksena validaatiomallissa on opinnäytetyön tuloksissa esiin noussut käytännön tekeminen ja aito toimijuus. Keskiössä ovat työelämälähtöinen ammattitaidon tunnistaminen ja kehittäminen, joiden ympärille osaaminen rakentuu.

Validaatiomalli vastaa tarpeeseen luoda joustavia ja monipuolisia, sekä tarveperusteisia opinto- ja työpolkuja, niin maahanmuuttajille kuin kantasuomalaisillekin, osaamisen kehittämiseksi työllistymistä tukevaksi. Erityisen mallista tekee se, että osaamisen validointi tehdään aidosti työelämän tarpeiden pohjalta ja osaamista peilataan työelämässä tarvittaviin taitoihin. Suoritetut tutkinnot eivät ole osaamisen ja kyvykkyyden ainoa mittari.

Validaatiomalli tuo uusia näkökulmia myös ammatilliseen koulutukseen ja oppimiseen työpaikoilla. Opinnäytetyön tuloksena voidaan todeta, että työelämässä saadut kokemukset omasta kyvykkyydestä ja osaamisesta sekä kasvanut ymmärrys omista kehittämisen aihealueista voivat herättää opiskelumotivaation. Tutkintoon johtava opiskelu ei ole kaikille sopiva tai mahdollinen polku, mutta oppimisen kokemukset voivat herättää opiskelun halun ja ilon. Uudessa ammatillisen koulutuksen reformissa kannustetaan oppilaitoksia tunnustamaan tehokkaasti aiemmin hankittua osaamista ja parhaassa tapauksessa koulutusreformi ja tutkintoa tavoittelematon validaatio täydentävät toisiaan. Validaatiomalli tukee myös OECD:n linjausta elinikäisestä oppimisesta, jossa yhtenä keskeisenä osa-alueena on koulutuspoliittisen ajattelun painottaminen kysyntään, ei vain tarjontaan.

Maahanmuuttajien onnistunut ja nopea kotouttaminen ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroituminen on kaikkien edun mukaista. Kehittämistyön tuloksena voidaan todeta, että osaamisen tunnistaminen ja osaamisen validointi voi olla aivan uudenlainen keino edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja työmarkkinoiden kehittämistä, sekä työn ja tekijän kohtaamista ja uusien työelämätaitojen kehittymistä.

Lisätietoja:

Tiina Solas
palvelutoiminnan johtaja, Viittakivi Oy
tiina.solas@setlementti.fi
puh 050 351 8484


Viimeksi muokattu 4.1.2018 10:20