Kehittäjä-lehti: Uusia näkökulmia YAMK-opinnoista


​”Olin työskennellyt noin 7 vuotta nykyisessä työpaikassani ja oma kollegoiden piiri, jonka kanssa olin työssä päivittäin tekemisissä, keskittyi oman alan aiheisiin. Totesin, että tässä ympäristössä kehittyy kyllä hyväksi siinä, mitä tekee, mutta ei opi uutta. Tästä havainnosta lähti liikkeelle ajatus jatko-opinnosta”

Näin kuvailee alkusysäystään jatko-opintoihin lähtemisestä Kalle Lumio, joka on suorittanut Laureassa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon englanninkielisessä, palvelumuotoiluun keskittyneessä Service Innovation and Design eli SID-koulutuksessa.

– Innostuin palvelumuotoilusta, koska se on hyvin kaukana päivätyöstäni rahoituksen parissa. Itse asiassa se on suurin piirtein kaupallisen alan toisessa äärilaidassa, Lumio kuvailee.
– Juuri sen vuoksi se tarjosi minulle aidosti mahdollisuuden haastaa itseäni, kehittyä ja oppia jotain aivan uutta.

Kalle Lumio työskentelee toimitusjohtajana Nordia Management -pääomasijoitusyhtiössä. Lumio aloitti yrityksessä controllerina 13 vuotta sitten ja toimitusjohtajana hän on toiminut pian viisi vuotta. Aikaisemmin hän oli opiskellut rahoituksen alemman korkeakoulututkinnon Tallinnan yliopistossa.

– Ylempi tutkinto on positiivinen asia, mutta en ollut kokenut, että alempi korkeakoulututkinto olisi rajoittanut minua. Tutkintoa tärkeämpi motivaattori uusissa opinnoissa oli minulle ehdottomasti uuden oppiminen, hän kuvailee.

Opiskelijoilla paljon annettavaa toisilleen

– Opiskelu palvelumuotoilun SID-koulutuksessa oli todella intensiivistä, mutta hauskaa. Kuukausittaiset lähiopetusjaksot olivat aina tiivis puristus, jolloin tehtiin töitä porukassa ja keskityttiin vain opiskeluun, Lumio kuvailee YAMK-opintoja.

Lumion kanssa samaan aikaan aloittaneen Service Innovation and Design -koulutuksen opiskelijaryhmä oli taustoiltaan monipuolinen. Ryhmässä oli edustettuna kymmenkunta kansallisuutta ja työkielenä oli koko ajan englanti. Opiskelijat edustivat myös hyvin laajasti monia eri toimialoja.

– Leimallista opiskelulle olivat värikkäät keskustelut. Meillä oli paikoin suuriakin mielipide-eroja, mutta niitä käsiteltiin hyvässä hengessä, Kalle Lumio sanoo.
– Kaikki ajatukset tulivat haastetuksi moneen kertaan ja niiden perusteleminen auttoi jalostamaan omia ajatuksia. Se myös opetti todella paljon.

Lumio korostaa myös muiden opiskelijoiden mukanaan tuoman työelämäkokemuksen merkitystä oppimiselle:

– Opiskelijat tulivat kukin omalta toimialaltaan, jossa he olivat usean vuoden työkokemuksen myötä kehittyneet alansa ammattilaisiksi. Heillä kaikilla oli paljon annettavaa, hän toteaa.

Teoriasta käytäntöön

Työn ohessa opiskelu mahdollisti Kalle Lumiolle sen, että palvelumuotoilusta opittuja asioita ja menetelmiä pääsi heti soveltamaan käytännössä omassa työssä. Erityisen arvokkaana asiana Lumio nostaa esiin asiakasymmärryksen:

– Palvelujen kehittämisessä, mitä hallitustyöskentelyn kautta päivittäisessä työssämme teemme, tarvitaan juuri asiakasymmärrystä. Rahoitusopinnot yksinään eivät hirveästi auta asiakasymmärryksessä, hän toteaa.

Myös ote opiskeluun oli työkokemuksen myötä erilainen kuin aikaisempia opintoja suorittaessa. Työelämän kokemus toi vahvan pohjan YAMK-opinnoissa käytyihin keskusteluihin.

– Aiemmin mielipiteet saattoivat perustua opittuun ja luettuun tietoon, Lumio sanoo.
– Yleensä asiat eivät kuitenkaan käytännössä mene niin kuin kaupallisen alan oppikirjoissa sanotaan. Nyt keskusteluissa olikin aivan erilainen pohja, kun jokaisella oli mielipiteidensä tueksi vahva käytännön kokemus.

Työkokemuksen myötä myös kyky oppia – ja ennen kaikkea soveltaa opittua – on Kalle Lumion mielestä YAMK-opinnoissa eri tasolla kuin nuorempana opiskeltaessa:

– YAMK-koulutuksessa kehittyy juuri kyky siirtää opittuja teorioita käytäntöön. Siinä mielestäni on juuri YAMKin vahvuus, hän sanoo.

 

Artikkeli julkaistu Laurean Kehittäjä-lehden numerossa 1/2017. Tutustu tuoreimpaan Kehittäjä-lehteen tästä linkistä (Pdf).


Viimeksi muokattu 27.3.2017 15:17

​Kalle Lumio.