Työpajassa jaettiin yhteiskehittämisen parhaita käytäntöjä


​Yhteiskehittäminen ja testaaminen nopeissa kokeiluissa ovat yhä yleisempiä tapoja yrityksille kehittää uusia palveluja. Yksi tapa toteuttaa yhteiskehittämistä ovat Living labit eli elävät laboratoriot, joissa tutkimus- ja innovaatiotoiminta tapahtuu tosielämän aidoissa ympäristöissä. Mukana yhteistyössä ovat niin yritykset, kunnat ja kaupungit, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut sekä tavalliset kuluttajat ja kansalaiset.

Living labit, yhteiskehittäminen ja käyttäjälähtöiset kokeilut olivat puheenaiheena Laurea-ammattikorkeakoulussa keskiviikkona 25.1. järjestetyssä Uskalla kokeilla - Vanhuspalveluiden living lab -kokemukset jakoon -tilaisuudessa.

Tilaisuuden tavoitteena oli tuoda yhteen yhteiskehittämisestä ja kokeilutoiminnasta kiinnostuneita toimijoita erityisesti vanhuspalveluihin liittyen. Samalla jaettiin kokemuksia ja hyviä käytäntöjä erilaisista kokeiluhankkeista.

Esimerkkejä ja kokemuksia eri puolilta Suomea

Näkökulmia yhteiskehittämiseen ja testaamiseen kuultiin tilaisuudessa neljän esimerkin kautta. Ensimmäisestä puheenvuorosta vastasi Helsingin kaupungin yritysasiamies Sanna Hartman, joka esitteli Helsingin sosiaali- ja terveysviraston kehittämisyhteistyötä yritysten kanssa. Yksi Helsingin Living lab -ympäristöistä on uusi Kalasataman alue, jossa myös Laurea on ollut mukana mm. yhteiskehittämisen työpajojen järjestämisessä (lue lisää Kalasatamasta Laurean Kehittäjä-lehdestä 1/2016).

Hartman korosti alustuksessaan, että yritysyhteistyössä kaupungin kehittämis- ja kokeilualustatoiminnassa tärkeää on nimenomaan kehittämisnäkökulma:

- Tuotekehitysyhteistyö ei ole yrityksille oikotie hankintoihin, hän painotti.

Toinen esimerkki kehitystyöstä elävissä laboratorioissa tuli Satakunnasta, jossa elinkeinoyhtiö Prizztech on toteuttanut Living lab -toimintaa vuodesta 2009. Vanhuspalveluiden saralla kehitystyötä tehdään muun muassa HYVÄKSI-hankkeessa, jossa kehitetään hyvinvointiteknologian tuotteita arjen hyvinvointiin ja toimintakyvyn edistämiseen.

- Living lab -toiminnan kautta ensinnäkin yritykset saavat asiantuntijoiden ja käyttäjien asiantuntemusta ja kehittämisehdotuksia. Mukana olevat testausympäristöt puolestaan saavat käyttökokemuksia uusista innovaatioista esim. hankintapäätösten tueksi ja kolmantena käyttäjät voivat vaikuttaa heille suunniteltaviin tuotteisiin, listasi HYVÄKSI-hankkeen projektipäällikkö Niina Holappa Prizztechistä.

Kolmas aktiivinen Living lab -toimija Suomessa on OuluHealth Labs, jonka toimintaa esitteli teknologia-asiantuntija Jaana Kokko. OuluHealth Labsin toiminnassa mukana ovat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun kaupunki ja Oulun ammattikorkeakoulu.

”Jos se olisi helppoa, olisi muutos jo tehty”

Miksi kunta haluaa kokeilla, kysyi puolestaan omassa alustuksessaan Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka. Lapinjärven kunta on ennakkoluulottomasti päättänyt julistautua Suomen ensimmäiseksi ihmislähtöiseksi kunnaksi, mikä tarkoittaa erilaisten toimijoiden ottamista mukaan kunnan palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen.

- Ihmislähtöisyys ja yhdessä kehittäminen tuo meille paljon sellaisia uusia ideoita, joita emme olisi ikinä keksineet itse. Samalla myös rahaa säästyy, kun teemme hyödyllisiä asioita, kunnanjohtaja Heikka totesi.

Rohkeiden ja erilaisten toimintatapojen käyttöönotossa on kuitenkin aina myös haasteensa Heikka myönsi. Muutos - myös muutos parempaan - on aina vaikeaa ja myös byrokratia asettaa omia rajoitteitaan uusille ideoille.

Case-esimerkkien jälkeen keskiviikon tilaisuus jatkui työpajassa, jossa tilaisuuden osallistujat ideoivat yhdessä oppimisen ja jakamisen malleja.

Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Forum Virium Helsingin Nordic Business and Living Lab Alliance -projekti, Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelma sekä Laurean Yhdessä terveempi Uusimaa -hanke.


Viimeksi muokattu 26.1.2017 16:24
Vanhuspalveluiden living labs yhteiskehittäminen Laurea

​Työpajassa pohdittiin yhdessä oppimisen ja jakamisen verkostoja.