YAMK-opinnäytetyö: Coachingilla lisää työhyvinvointia


​On tutkittua ja käytännössäkin todeksi havaittua että työelämä muuttuu vauhdilla. Työelämän muuttuminen sekä uuden nuoremman sukupolven työelämän vaatimusten myötä on työhyvinvoinnin merkitys henkilöstöä sitouttavana ja tuloksellisuutta lisäävänä tekijänä on noussut. Yhdeksi työhyvinvoinnin merkittävämmäksi tekijäksi on koettu hyvä esimiestyö.

Työhyvinvoinnin merkityksen ymmärtäminen työntekijän hyvinvoinnille sekä yrityksen tuottavuudelle on kasvanut vuosi vuodelta. Työelämässä erilaiset yritykset toteuttavat työhyvinvointia kuitenkin edelleen eri tavoilla. Jotta työhyvinvointia saataisiin aidosti kehitettyä, tulisi se nitoa yhdeksi osaksi organisaatiostrategiaa ja saada jokainen organisaation porras sitoutumaan sen kehittämiseen. Tutkimustenkin perusteella voidaan todeta, että esimiehillä ja esimiestyöllä on keskeinen vaikutus sekä organisaation että työntekijöiden hyvinvointiin.

Coaching ajattelu esimiestyön lähtökohtana Vanhanmalliset johtamismallit on todettu pääosin toimimattomiksi. Autoritaarisesta johtamisesta astetta kehittyneempi johtamistapa on ollut ”demokraattinen ja delegoiva tiiminvetäjä” ajatteluun pohjautuva johtamistapa. Johtamista on tästäkin kehitetty edelleen valmentavampaan suuntaan. Kansainvälisen coaching yhdistys ICF:n mukaan coaching on ”kumppanuutta ajattelua herättävässä ja luovassa prosessissa, joka inspiroi asiakasta henkilökohtaisen ja ammatillisen potentiaalinsa täysipainoiseen hyödyntämiseen”. Coaching suomennetaan vapaasti termillä valmentava esimiestyö ja sen uskotaan olevan yksi tulevaisuuden nouseva trendi työhyvinvoinnin kehittämisessä sekä esimiestyössä.

Merkittävimmät tulokset sekä jatkokehitys

Keskeisimpiä tuloksina havaittiin kerätyn koulutuspalautteen pohjalta se, että coachaavan valmennustyylin koetaan lisäävän aktiivisuutta ryhmässä kokonaistasolla. Coachauksen tuloksena esiin nousi erinäisiä kehittämiskohteita organisaation työhyvinvoinnissa. Esiin nousseita kehittämiskohteita käytiin dialogisesti coachauksen keinoin läpi jo osittain valmennuksen aikana ja pyrittiin saamaan myös joitakin konkreettisia ratkaisuita esiin nousseisiin ongelmiin. Organisaatio jatkaa työhyvinvoinnin kehittämistä konkreettisin toimenpitein myös valmennuksen jälkeen.

Opinnäytetyön toteutus

Opinnäytetyömme toteutettiin toimintatutkimuksen piirteitä hyödyntäen.  Opinnäytetyön tutkimustehtävänä oli käynnistää keskustelua kohde työyhteisössä työhyvinvoinnin merkityksestä ja asioista, joilla työhyvinvointia voisi parantaa. Opinnäytetyömme tavoitteena oli suunnitella, kartoittaa organisaation tarpeet, sekä niiden pohjalta toteuttaa ja arvioida organisaation työhyvinvointia lisäävän coachauksen keinoja hyödyntävän projektin vaikuttavuus. Projektin toteuttamisen keinoina käytettiin erilaisia teoriatietoiskuja, toiminnallisia harjoitteita sekä avoimeen keskusteluun johdattelua. Työyhteisön valmentaminen tapahtui vuoden 2017 kevään, kesän ja syksyn aikana. Aluksi tilanne kartoitettiin kyselyllä, jonka jälkeen järjestettiin viisi tapaamista koko työyhteisön kesken. Palaute kerättiin osallistujilta viimeisen tapaamisen jälkeen kirjallisesti ja analysoitiin. Vuonna 2018 käymme vielä kertomassa opinnäytetyömme lopputuloksen ja katsomassa miten työhyvinvoinnin kehittäminen on edennyt työyhteisössä.

Lisätietoja:

Minna Kuosmanen
Kriisi- ja erityistilanteiden johtaminen Sosiaali- ja terveysalalla YAMK
puh. +358 40 731 8429

Noora Salokoski- Tall
Kriisi- ja erityistilanteiden johtaminen Sosiaali- ja terveysalalla YAMK
puh. +358 40 770 1045


Viimeksi muokattu 24.4.2018 15:48