YAMK-opinnäytetyö: Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden toimintakyky kotiympäristössä kuntoutuksen jälkeen ja osallisuus kuntoutusjakson aika


​Kiljavan sairaala on kuntoutussairaala, jossa toteutetaan vaativaa moniammatillista kuntoutusta muun muassa aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Kuntoutuksen tavoitteena on, että kuntoutuja voi palata omaan kotiinsa tai selviytyy kodinomaisissa olosuhteissa sairastumisen jälkeen. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka aivoverenkiertohäiriön vuoksi Kiljavan sairaalassa kuntoutuksessa olleet henkilöt pärjäävät kuntoutusjakson jälkeen omassa arkiympäristössään ja mitä palveluja heillä on käytössään. Aihetta ei ole aiemmin kartoitettu näin laajasti. Tulosten perusteella suurin osa kuntoutujista koki kotiutuksen onnistuneen hyvin. He asuivat kotonaan, eikä heidän saamansa palvelut tai etuudet olleet juurikaan muuttuneet verrattuna tilanteeseen ennen sairastumista. Kuntoutujat arvioivat fyysisen, psyykkisen ja kognitiivisen sekä sosiaalisen toimintakykynsä pääsääntöisesti myös hyväksi. Apua he saivat tarvittaessa läheisiltään.

Kiljavan sairaalan kuntoutuksessa pyritään jatkuvasti kehittämään asiakaslähtöisyyttä ja vahvistamaan kuntoutujien omaa aktiivisuutta ja osallistumista omaan kuntoutukseen. Opinnäytetyön toinen tavoite oli selvittää aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutujien kokemuksia osallisuuden toteutumisesta kuntoutusjakson aikana. Osallisuus jaoteltiin neljään osaan, joita olivat tieto-, suunnittelu-, päätös- ja arviointiosallisuus. Osallisuus toteutui vaihdellen osa-alueiden välillä. Tieto-osallisuutta koskevien tulosten perusteella yli puolet vastanneista koki, että he olivat saaneet riittävästi tietoa ja sitä oli heiltä myös riittävästi tarvittaessa pyydetty kuntoutusjakson aikana. Suunnitteluosallisuuden tuloksissa vastaajat olivat tyytyväisiä etenkin kotiutukseen sekä vuorovaikutukseen henkilökunnan kanssa kuntoutusjakson aikana. Vastaajat olivat kriittisempiä sen osalta, olivatko he kokeneet saaneensa osallistua kuntoutuksen sekä kotiutuksen tai siirron suunnitteluun riittävästi. Yhteistyö työntekijöiden kanssa oli koettu sujuvaksi, mutta päätösosallisuus oli toteutunut heikommin kuntoutukseen sekä kotiutukseen tai jatkohoitoon siirtymisen osalta. Arviointiosallisuuden osalta kuntoutujat kokivat, että heidän antamansa palaute oli otettu asiallisesti vastaan ja se oli huomioitu toiminnassa.

Opinnäytetyön aiheet muodostettiin työelämälähtöisesti kuntoutussairaalan tarpeisiin. Tulokset antavat kuvauksen pienehkön vastaajajoukon toimintakyvystä ja osallisuuden kokemuksesta. Tuloksia voidaan käyttää tietopohjana kuntoutusprosessien kehittämisessä. Kuntoutusyksikössä voidaan käyttää tutkimuslomaketta sellaisenaan tai osia siitä tarkempien tietojen hankintaan laajemmalta kohderyhmältä. Opinnäytetyön aineisto on kerätty tammi-kesäkuussa 2017. Kohderyhmänä olivat kuntoutujat, jotka olivat sairastuneet aivoverenkiertohäiriöön enintään kuusi kautta aiemmin ja kotiutuivat Kiljavan sairaalasta valittuna otanta-aikana. Kriteerit täyttäneitä kuntoutuja oli 71 henkilöä. Hyväksyttyjä vastauksia saatiin 34 kappaletta. Vastaajat olivat pääosin iäkkäitä.

Lisätietoja:

Heidi Huusko
Sosionomi (YAMK)
Sosiaalialan käytäntöjen asiakaslähtöinen kehittäminen
Puh. + 358408353813


Viimeksi muokattu 18.6.2018 9:26