Business Design #ThesisHack menestys: 9 opinnäytetyötä valmistui ennätysajassa

Yhdeksän Laurean tradenomi- ja restonomiopiskelijaa todisti syyskuussa 2018 järjestetyssä Business Design #Thesishack -kokeilussa, että korkeatasoisen opinnäytetyön tekeminen on mahdollista vain muutamassa viikossa. Opinnäytetöiden aihe – liiketoimintamallien hyödyntäminen innovoinnissa – oli vaativa, mutta palkitseva. Opiskelijoiden tekemät löydökset vahvistivat aiheen tärkeyden ja ajankohtaisuuden.

Liiketoimintamallien hyödyntäminen innovoinnissa

Laurean kokeilun ydinajatuksena oli tehdä opinnäytetyöt samasta aiheesta, ryhmässä ja hyödyntäen Sprint -työskentelymallia. Opinnäytetöiden muoto ja sisältö noudattivat kuitenkin perinteistä mallia, jossa jokainen opiskelija teki tutkimusaineiston analysoinnin ja varsinaisen kirjoitustyön itsenäisesti.

Projektissa selvitettiin, miten suomalaiset yritykset hyödyntävät liiketoimintamalleja innovoinnissa. Liiketoimintamalli, englanniksi business model, on hiljalleen noussut uudeksi tavaksi tarkastella ja kehittää yrityksen liiketoimintaa kokonaisvaltaisesti. Opinnäytetyön aihe oli kaikille osallistujille sama. Jokainen opiskelija poimi siihen haluamansa tarkastelunäkökulman: ihmiset, prosessit tai tilat.

Projektissa saatu tutkimusmateriaali osoittaa, että vaikka yrityksissä tehdään innovointia, toiminta on usein hajanaista, yksipuolista ja heikosti kommunikoitua. Opiskelijoiden havainnot kertovat aika-, raha- ja henkilöresurssipulasta, yhteisen kielen ja prosessimallien puuttumisesta. Tutkimuksessa ei tarkasteltu edellä mainittujen seikkojen yhteyttä tiettyyn toimialaan tai yrityksen kokoon, vaan tutkittiin liiketoimintallin käsitteen ymmärtämistä ja soveltamista yrityksen oman toiminnan kehittämisessä.

Useassa yrityksessä toimintaa ei osattu tai haluttu hahmottaa liiketoimintamallien kautta. Käsitteenä liiketoimintamalli oli monelle haastatellulle joko tuntematon tai se tarkoitti eri ihmisille eri asioita. Haastattelumateriaali osoitti, että kokonaisuutena liiketoimintamallien hyödyntäminen innovoinnissa on harvinaista tai ainakin rajoittuu tietyssä tehtävässä olevien työntekijöiden osaamiseen.

”Liiketoimintamalli on se muuttuja liiketoiminnassa, joka erottaa edelläkävijät selviytyjistä.” Jouni Hoppania, ThesisHackin osallistuja

Yrityksissä nähdään ylintä johtoa myöten suuri muutoksen tarve nykyiseen toimintamalliin, mutta loppujen lopuksi tehdään hyvin vähän muutoksen aikaansaamiseksi. Ongelmana on perinteinen työskentelykulttuuri, jossa pelätään virheitä, eikä epäonnistumista katsota oppimiseksi. Suurin haaste innovointiprosessin onnistumisessa on ihminen heikkouksineen ja vahvuuksineen.

Viestintä nousi useassa yhteydessä yhdeksi tärkeimmäksi keinoksi edistää innovointia. Työn toimeksiantaja sisältömarkkinointitoimisto Differo Oy:n näkökulmasta juuri tämä – ihmisten välisen viestinnän suora yhteys yrityksen liiketoimintaan, sen kehittämiseen ja strategisiin tavoitteisiin – on äärimmäisen tärkeä teema, joka on valitettavasti usein myös aliarvostettu.

Miten Business Design #ThesisHack toteutettiin?

#ThesisHack starttasi elokuun lopussa 2018 ja siihen osallistui yhdeksän tradenomi- ja restonomitutkinto-opiskelijaa. Viikko 35 oli varattu yrityshaastatteluille ja aineiston litteroinnille.

Opiskelijat tekivät yhteensä liki 30 teemahaastattelua. Haastateltavien yritysten joukossa oli pieniä, keskisuuria ja Suomen johtavia suuryrityksiä eri toimialoilta. Haastattelut tehtiin ryhmissä ja yksin, mutta kaikki saivat hyödyntää toistensa haastattelumateriaalia. Jokainen opiskelija hyödynsi omassa työssään keskimäärin seitsemää yrityshaastattelua.

Viikko 36 oli varsinainen sprinttiviikko, jolloin ryhmä kokoontui kerran määrittelemään ja rajaamaan tutkimusongelmansa tarkemmin. Sen jälkeen jokainen syventyi tutkimusmateriaalin tarkempaan analysointiin.

Viikolla 37 olikin jo opinnäytetöiden arviointiseminaari ja opiskelijoiden kypsyysnäyte. Tämän jälkeen opiskelijat keskittyivät opinnäytetöidensä viimeistelyyn ja palauttivat valmiit työt viikolla 43. #ThesisHackin opinnäytetyöt on julkaistu Suomen ammattikorkeakoulujen avoimessa tietokannassa Theseuksessa 1.11.2018.

Opinnäytetyöt Design Sprint -menetelmällä

Business Design #ThesisHackissa Laurea-ammattikorkeakoulun lehtori Kati Tawast selvitti ennakkoluulottomasti, soveltuuko Google Ventures -kehityslaboratoriosta lähtöisin oleva Design Sprint -innovointimalli opinnäytetöiden tekemiseen. Design Sprint -mallissa tiimi keskittyy yhteisen ongelman ratkaisemiseen viidessä päivässä.

Opinnäytetyön tekemiseen kuluu tavallisesti kolmesta kuuteen kuukautta. Laurean Business Design #ThesisHackin alkuperäinen idea oli saada opinnäytetyöt valmiiksi kolmessa viikossa hyödyntäen Sprint -työskentelymallia. Se toteutui, vaikka aiheen vaativuuden ja kerätyn tutkimusaineiston laajuuden vuoksi opiskelijat saivat muutaman viikon lisäaikaa töidensä viimeistelyyn.

#ThesisHackissa Design Sprint -mallia sovellettiin prosessiin sopivaksi. Opiskelijaryhmä kokoontui muutaman kerran sparraukseen ja yhteiseen ideointiin, mutta viiden päivän kehitystyörupeamaa ei ollut järkevää toteuttaa. Siitä huolimatta lähes kaikkia Design Sprint -elementtejä käytettiin: ongelman alkumäärittelyä ja rajausta ”miten voisimme…” -kysymysten avulla, asiantuntijoiden sparrausta, yhteisideointia, ratkaisun prototypointia.

#ThesisHackin onnistumisen elementit

Kati Tawast kuvailee #ThesisHackin onnistumisen suurimmaksi syyksi opiskelijoiden keskinäistä tukea:

- Ryhmän tuki ja sparraus olivat aivan uskomattomia. Kaikki halusivat auttaa toisiaan. Opiskelijat heti perustivat Whatsapp-ryhmän, tsemppasivat siellä toisiaan ja jakoivat tietoa. Se oli todella suuri asia, Tawast korostaa.

Myös ohjaustapaamisissa huomattiin Kati Tawastin mukaan, kuinka suuri merkitys oli mahdollisuudella nähdä ja kuulla muiden ajatuksia aiheesta. Hänen mielestään on ihmeellistä, kuinka paljon eri havaintoja opiskelijat onnistuivat tekemään.

- Opinnäytetyön suurimpana haasteena on perinteisesti se, kuinka tehokkaasti opiskelija osaa käyttää aikaa ja keskittyä olennaiseen. On käytännössä ihan sama, onko opinnäytetyön aikataulu kolme viikkoa vai kuusi kuukautta. #ThesisHackissa oli hienoa, ettei voinut jäädä murehtimaan asiaa liian pitkäksi aikaa. Se vain piti aloittaa ja tehdä heti, korostaa Tawast.

Yksi opiskelijoista totesi omassa työssään, että ”hyvä ryhmähenki kaikkien intensiivityöskentelyyn osallistuneiden opiskelijoiden kesken edesauttoi tutkimukseen keskittymistä ja tärkeiden asioiden huomiointia.”

Myös kokeilun kaikki muut elementit toimivat hienosti yhteen. Työn toimeksiantajana ja mentorina toimineelta Iana Vesalta Differo Oy:sta saatiin merkittävää apua yrityshaastattelujen järjestämisessä. Hän käytti omia kontaktejaan ja sopi opiskelijoille 12 yrityshaastattelua. Mentori myös osallistui aktiivisesti opiskelijoiden sparraukseen ja haastoi heitä kirkastamaan omia ajatuksiaan.

Iana Vesa kiittää Laureaa ja Kati Tawastia tarjotusta mahdollisuudesta osallistua tähän huikeaan tapahtumaan.

- Voin kuvailla tätä unohtumattomaksi seikkailuksi, jossa kaikki oppivat uusia asioita puolin ja toisin. Saatiin erinomaiset tutkimustiedot suomalaisten yritysten innovointitoiminnan tilasta. Differo Oy hyötyy näistä tiedoista ehdottomasti, sillä edesautamme yritysten liiketoimintaprosessien muutoksia viestinnän, erityisesti sisältömarkkinoinnin keinoin, sanoo Vesa.

#ThesisHackin opit

Business Design #Thesishackin suurimmiksi haasteiksi osoittautuivat riittämätön ennakkovalmistautuminen, tiukka aikataulu ja opinnäytetyön aiheen vaativuus. Aikatauluhaaste olisi ollut selättävissä, jos kokeiluun osallistuneet opiskelijat olisivat osanneet valmistautua siihen paremmin ennakkoon. Opiskelijat ilmoittautuivat kokeiluun jo keväällä 2018 ja kesäloman aikana heillä oli mahdollisuus tutustua aiheeseen ja teoriaperustaan. Harva kuitenkin tarttui siihen mahdollisuuteen.

ThesisHackin järjestäjän näkökulmasta loppukevääksi suunniteltu ensimmäinen ryhmätapaaminen olisi ollut ehdottomasti tarpeen. Suurin osa ThesisHackiin ilmoittautuneista ei tuntenut toisiaan entuudestaan, eikä kommunikointi Laurean opiskelualusta Optiman kautta tavoittanut kaikkia. Elokuussa opiskelijoiden perustama Whatsapp-keskusteluryhmä paransi viestintää välittömästi. Myös ohjaaja ja yritysmentori saivat pääsyn Whatsapp-ryhmään.

Aihe oli haastavaa kaikille. Aiheen laajuus aiheutti alussa monelle opiskelijalle hämmennystä – mistä löytyy se ydinasia, jota pitää tarkastella?  Teemahaastattelujen huolellinen valmistelu ja kysymysten pohdinta olivat myös se asia, joka yllätti monia vaativuudellaan. Mitä ja miten pitää kysyä saadakseen relevantit vastaukset? Litteroinnin määrä oli huikea. Eräs osallistuja laski, että hän on tutkimusvaiheessa käsitellyt yli 400 minuuttia tallennettua haastattelumateriaalia.

Oliko kokeilu hyödyllinen?

Laurean Business Design #ThesisHack oli ehdottomasti hyödyllinen ja onnistunut kokeilu. Tämä ainutlaatuinen opinnäytetyöprojekti on tuonut lisätietoa siitä, miten liiketoimintamalleja hyödynnetään innovoinnissa, mistä Suomessa on toistaiseksi suhteellisen vähän tutkimustietoa.

Kokeilusta saatiin myös empiiristä tutkimustietoa siitä, voiko ketteriä kehitysmenetelmiä hyödyntää opinnäytetyöprosessissa. Vastaus on – voi, mutta se vaatii menetelmien soveltamista, huolellista valmistelua sekä osallistujien perehdyttämistä tutkimusaiheeseen ja projektin suoritustapaan etukäteen.

Lisätietoja:

Kati Tawast
Service Business, Laurea-ammattikorkeakoulu
kati.tawast@laurea.fi, puh. 050 598 8721

Iana Vesa
sisältöstrategi ja palvelumuotoilija, Differo Oy
Iana.vesa@differo.fi, puh. 040 509 8832, www.differo.fi

Tutustu Business Design #ThesisHackin opinnäytetöihin:

Harri Antson
Tiina Autero-Ahlstedt 
Jouni Hoppania
Marjut Mäkinen
Sanna Nylund
Meri Sainio
Sonja Sinisalo
Marleena Uimaniemi-Laitinen
Laura Wickholm