Mielipide: Ammattikorkeakoulujen rahoituksen tulee olla pitkäjänteistä
Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla on toteutettu korkeakoulutuksen ja tutkimuksen uudistamiseen tähtäävä visioprosessi. Prosessi on ollut osallistava ja olemme kokeneet sen myönteiseksi. Visioprosessissa on laadittu ammattikorkeakouluille rahoitusmalli, joka on juuri nyt lausuntokierroksella.
Nykyisen rahoitusmallin tapaan myös uudessa mallissa rahoitus perustuu tuloksellisuuteen, mitä pidämme terveenä lähtökohtana. Jatkuva oppiminen on tuotu vahvasti osaksi rahoitusmallia, mikä on selkeä kansallinen intressi. Uuteen ehdotettuun rahoitusmalliin sisältyy kuitenkin muutamia kriittisiä kohtia.
Strategiarahoituksen osuuden kasvu lisää ammattikorkeakoulujen perustoiminnan rahoituksen vaihteluja
Strategisin perustein jaettavan rahan määrälle ehdotetaan kasvua, mikä käytännössä tarkoittaa perustoiminnan vuotuisen rahoituksen tason vaihtelua. Uudessa mallissa ehdotetaan tutkintohinnan puolittumista niiden opiskelijoiden osalta, joilla jo on aiempi tutkinto. Tutkinnoista saatava rahoitus on ehdotuksessa jaettu kolmeen eri koriin ja kertoimien väliset erot ovat erittäin suuret – vaihdellen välillä 1-3. Lisäksi uudesta mallista on poistettu kansainvälisyyttä mittaavat indikaattorit.
Ehdotettu rahoitusmalli ei tue vahvaa profiloitumista eikä kansainvälisyyden lisäämistä. Se ei myöskään arvosta aikaisempaa osaamista, jos osaaminen on saavutettu tutkinnon muodossa. Koska uuden mallin on suunniteltu astuvan voimaan vuonna 2021 ja laskentaan vaikuttavat indikaattorit kertyvät kolmelta edelliseltä vuodelta, korkeakoulujen todelliset sopeutumismahdollisuudet uuden mallin vaatimuksiin ovat varsin vähäiset.
Uusi ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli olisi vahingollinen erityisesti uusmaalaisille ammattikorkeakouluille
Korkeakoulutus on pitkäjänteistä toimintaa, joten rahoituksen tulee luonteeltaan olla ennakoitavaa ja korkeakoulujen strategisia valintoja tukevaa. Nykyisessä muodossaan esitetty uusi rahoitusmalli tarkoittaisi kahdelle suurelle erinomaisesti työllistävälle ammattikorkeakolululle, Haaga-Helialle ja Laurealle yhteensä 8 miljoonan euron leikkausta vuositasolla, mikäli malli otettaisiin käyttöön yön yli ilman siirtymäkautta. Mielestämme uusi malli ei saa johtaa yksittäisten korkeakoulujen kohdalla kohtuuttomaan rahoituspohjan laskuun. Sisäänajojakson tulee olla niin pitkä, että todellinen sopeutuminen uuden rahoitusmallin vaatimuksiin on mahdollista. Kaikkien etu on hallittu muutos, joka luonteeltaan on mahdollistava pikemminkin kuin kurjistava.
Teemu Kokko
Rehtori, toimitusjohtaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Jouni Koski
Rehtori, toimitusjohtaja
Laurea-ammattikorkeakoulu
Julkaistu Länsi-Uusimaa-lehdessä 13.12.2018