Marika Järvisen YAMK-opinnäytetyö sai Finnish Service Alliancen Vuoden palvelututkielma -kilpailussa kunniamaininnan
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää sisäinen palvelukonsepti-innovaatio- ja kehittämistoiminnan tehostamiseksi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Marika Järvisen YAMK-opinnäytetyö palkittiin eilen 25.11.2019 Finnish Service Alliancen (FSA) kilpailujen juhlaseminaarissa Aalto-yliopistossa Otaniemessä. FSA:n tarkoituksena on edistää suomalaista palvelututkimusta ja lisätä sen soveltamismahdollisuuksia yrityksissä ja julkisissa organisaatioissa. FSA:n Vuoden palvelututkielma -kilpailussa yliopistojen gradut ja YAMK-opinnäytetyöt kilpailevat samassa sarjassa.
Marika opiskeli ylempään AMK-tutkintoon johtavassa englanninkielisessä Service Innovation and Design koulutuksessa. Hän aloitti opinnot vuonna 2016, jolloin hän tiesi jo, mistä aiheesta halusi tehdä opinnäytetyönsä. Idea opinnäytetyöhön syntyi konkreettisesta tekemistä työn kautta ja aidosta tarpeesta tehdä asiat uudella tavalla.
- Julkisen terveydenhuollon organisaatioiden innovaatio- ja kehittämiskyvykkyydessä on parantamisen varaa monella osa-alueella. Oma kokemukseni julkisen terveydenhuollon kehittämistehtävissä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on osoittanut kehittämisen kulttuurin ohuuden, kehittämismetodien osaamisvajeen ja kehittämisen struktuurin puutteen. Usein kehittäminen on irrallinen osa strategista ja operatiivista tekemistä. Marika kertoo.
- Toisaalta kokemukseni on myöskin osoittanut henkilöstön voimakkaan halun kehittyä tällä osa-alueella ja organisaatiotasoiset mahdollisuudet tukea henkilöstöä kehittämis- ja innovaatiotyössä, Marika jatkaa.
Jotta kehittämisellä saadaan todellista vaikuttavuutta organisaatiossa, mahdollisimman monta työntekijää pitää saada mukaan kehittämiseen. Palvelujen kehittämisosaamista on kyettävä siirtämään koko organisaation osaamiseksi.
Marika halusi vastata näihin haasteisiin ja mahdollisuuksiin opinnäytetyössään tavalla, johon organisaatioiden olisi helppo tarttua.
Opintojen edetessä Marika löysi dynaamisten kyvykkyyksien näkökulman, josta tuli teoriapohja hänen ajattelulleen. Hän halusi rakentaa käytännönläheisen konseptin, jolla organisaation innovaatio- ja kehittämiskyvykkyyttä voidaan kokonaisuudessaan kehittää.
Parasta opinnäytetyön tekemisessä oli lapsenomainen innostuminen asiasta.
Opinnäytetyö osoitti, että innovaatio- ja kehittämiskyvykkyyden edistämiseksi henkilöstö tarvitsee työkaluja toimintaympäristön systemaattiseen seurantaan, rakenteita kehittämiseen, kyvykkyyttä yhteiskehittämiseen ja kehittämisestä viestimiseen. Avoin, luotettava ja henkilöstön aloitekykyisyyttä tukeva organisaatiokulttuuri tuottaa sekä asiakkaiden että työntekijöiden kannalta parempia palveluratkaisuja.
Jokaisen työntekijän rooleihin kuuluu myös kehittäjän rooli, jonka tärkeimpiä tehtäviä ovat kehittämisaiheiden tunnistaminen ja kehittämisen konkretisointi. Esimiehen keskeinen rooli on kehittämisen mahdollistaminen. Johtajan tärkein tehtävä on huolehtia kehittämisen isosta kuvasta. Leaderin, joka voi olla kuka tahansa edellisistä, rooli on inspiroida kehittämiseen, viestiä kehittämisestä ja olla läsnä ja saatavilla, kun tukea tarvitaan.
Marika kertoo, että parasta opinnäytetyön tekemisessä oli lapsenomainen innostuminen asiasta.
- En tiennyt, että voin innostua tieteellisestä artikkelista kuin pieni lapsi uudesta lelusta. Myös selkeää arvoa tuottava yhteistyö opinnäytetyön ohjaajan kanssa oli palkitsevaa. Tyytyväisyyttä tuotti myös tunne siitä, että palaset loksahtivat kohdalleen, kun tarpeeksi kauan asioita jumppasi yhteen, Marika iloitsee.
Haastavinta opinnäytetyön tekemisessä oli ajankäyttö. Jokainen aikataulutettu vaihe vei enemmän aikaa, kuin olin suunnitellut.
- Erityisesti teoreettinen osio vaati syvälle aiheeseen sukeltamista, jotta löytyi niitä vastauksia, joita hain.
Tutustu Marikan kunniamaininnan saaneeseen opinnäytetyöhön, joka löytyy kokonaisuudessaan Theseuksesta.
Service Innovation and Design -koulutuksen 10-vuotis juhlajulkaisussa on myös Marikan kirjoittama artikkeli opinnäytetyöstä.