Siirry sisältöön

Laurean sosionomiopiskelijat voittivat Vuoden opiskelijateko -palkinnon Psykoterapian puolesta -kansalaisaloitteella

Aloitteen tarkoituksena on lisätä sekä psykoterapeuttien saatavuutta Suomessa että tasa-arvoa opiskelijoiden välille muuttamalla psykoterapiakoulutus maksuttomaksi.

Kuvassa Hanna Poutanen, Tatja Jukuri ja Marianne Syvänen.

Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK on palkinnut Laurean sosionomiopiskelijoiden tekemän kansalaisaloitteen Psykoterapian puolesta Vuoden opiskelijateko -palkinnolla. Aloitteen tarkoituksena on lisätä sekä psykoterapeuttien saatavuutta Suomessa että tasa-arvoa opiskelijoiden välille muuttamalla psykoterapiakoulutus maksuttomaksi.  

Ensimmäistä kertaa jaettavan opiskelijatekopalkinnon tavoitteena on nostaa esiin opiskelijoiden tärkeää roolia yhteiskunnassa; toisin sanoen kaikkea sitä hyvää, mitä opiskelijat tekevät myös opintojensa ohella. SAMOKin raati perusteli palkinnonsaajaa näin:  

“Kansalaisaloite psykoterapian puolesta on yhteiskunnallisesti merkittävä teko, joka toteutuessaan lisää sekä koulutuksen että mielenterveyspalveluiden saavutettavuutta. Hienoa että opiskelijat ovat lähteneet toteuttamaan tällaista vaikuttamista.” 

”Koko Suomi kampanjoi aloitteen puolesta” 

Voittajatiimin jäsenet ja henkilöt kansalaisaloitteen takana ovat Laurean sosionomiopiskelijat Tatja Jukuri, Hanna Poutanen, Marianne Syvänen, Heidi Närhi ja Sanni Rajala. Sosiaalialan vaikuttamistyön kurssilla käyntiin laitettu kansalasialoite on tekijöilleen tärkeä monestakin syystä. 

- Olen henkilökohtaisesti ajatellut aloitteen tekemistä jo kymmenen vuotta, ja ylipäätään olen miettinyt haluavani kouluttautua psykoterapeutiksi, mutta koulutuksen hinta on koko ajan noussut, Tatja Jukuri kertoo.  
- Me kaikki myös jaamme samat ajatukset ja arvot tästä aiheesta ja koimme, että tilanne vaatii muutosta, joten lähdimme toteuttamaan kansalaisaloitetta.  

Mielenterveysasiat ovat olleet lähivuosina enemmän pinnalla julkisessa keskustelussa, joten myös aika aloitteen tekemiselle tuntui oikealta. Aloitteen tekemisessä on ollut sen tekijöiden mukaan valtava työ, mutta lopulta se lähti etenemään omalla painollaan. Sosiaalisen median vaikutus on ollut merkittävä. 

- Ajan henki on ollut hyvä; ihmiset ovat tarttuneet tähän, on syntynyt julkista keskustelua, ja aloitetta on jaettu paljon, Tatja kertoo. 
- Kivi lähti pyörimään kansalaisten keskuudessa. Se kertoo tämän asian tärkeydestä – teema puhututtaa ja se koetaan sellaiseksi, minkä kaikki haluavat muuttaa. Myös kaikki eduskuntapuolueet olivat aloitteen kannalla. 

Seuraavaksi eduskunnan kuuleminen 

Kansalaisaloitteen etenemiseksi tarvittavat yli 50 000 allekirjoitusta saavutettiin nopeasti, ja joulukuussa Tatja, Hanna ja Heidi menevät esittelemään aloitetta eduskunnan kuulemiseen. 

- Sen jälkeen valiokunta tekee mietinnön, ja jos se puoltaa aloitetta, niin se palaa eduskunnan äänestettäväksi, Hanna Poutanen kertoo.  

Syväsen mukaan kansalaisaloitteet johtavat verrattain harvoin suuriin muutoksiin tai muutosten mahdollisuuksiin, ja hänestä onkin jo itsessään hienoa, että tämä aloite on huomattu ja se koetaan yhteiskunnallisesti tärkeäksi.  

- Eri tahot ovat jatkuvasti olettaneet, että aloitteen takana on joku iso järjestö, vaikka olemme vain viisi opiskelijaa, Tatja ja Hanna kertovat.  
- Onneksi tähän tulikin näitä mielenterveysalan järjestöjä tueksi. 

Aloitteen yhteistyökumppaneiksi on myöhemmin tullut muun muassa Mieli Ry ja Mielenterveyspooli.  

”Tärkeintä tässä on inhimillinen aspekti” 

Palkinnon saaminen oli aloitteen tekijöille hyvin positiivinen yllätys. He kaikki työskentelevät erilaisissa sosiaalialan tehtävissä verkkososionomiopintojensa lisäksi, ja Hannasta onkin erityisen hienoa, että opiskelijoiden tekemää työtä, vaikuttamista ja yhteiskunnallisiin ongelmiin puuttumista nostetaan esiin.  

- Tämä aloite koetaan yhteiskunnallisetsi tärkeäksi asiaksi, ja tämä on meille kaikille tärkeä juttu ammatillisesti, mutta myös laajemmin – ihmisyyden nimissä, Marianne jatkaa. 

Tatja Jukurin mukaan tosin huolta on sittemmin aiheuttanut se, että psykoterapeuttikoulutuksen opiskelijavalintakriteereitä on hiljattain tiukennettu niin, että sosionomit eivät olekaan enää suoraan hakukelpoisia koulutukseen. Nyt vain osa sosionomeista luokitellaan erityistapauksiksi, jolloin koulutukseen voi hakea.  

- Tämä tarkoittaisi sitä, että ongelma pysyisi edelleen samana, koska silloin psykoterapeutteja ei ole Suomessa riittävästi, Tatja selittää.  
- Me sosionomit olemme kuitenkin myös mielenterveysalan ammattilaisia. Me teemme paljon sillä kentällä töitä, ja sinne tarvittaisi psykoterapian tekijöitä.  

Psykoterapian puolesta -kansalaisaloitteen tekijöiden toiveena on, että monenlaisia tekijöitä pääsee kentälle, eikä vain osa – aloitteen tarkoituksena kun on nimenomaan lisätä psykoterapeuttien saatavuutta Suomessa.