YAMK-opinnäytetyö: Tuuppaus varhaisen tuen toteuttamiseen

YAMK-opiskelija Riikka Takalan opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää voidaanko esimiehiä tuupata toteuttamaan varhaista tukea työyhteisöissään. Tulokset indikoivat, että opinnäytetyössä käytetyn tyyppisellä tuuppauksella voi olla vaikutuksia varhaisen tuen toteuttamiseen erityisesti vaikeissa puheeksiottotilanteissa.


Työ vie valtaosan aikuisen ihmisen päivittäin käytettävissä olevasta ajasta. Eri tutkimukset osoittavat, että toimivat työyhteisöt edistävät työntekijöidensä työssä suoriutumista ja jaksamista. Työssään viihtyvä työntekijä on motivoitunut pitämään huolta itsestään myös muutoin. Työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa varhaisella tuella. Riikka Takalan opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää voiko esimiehiä tuupata toteuttamaan varhaista tukea työyhteisöissään. Tulokset indikoivat, että opinnäytetyössä käytetyn tyyppisellä tuuppauksella voi olla vaikutuksia varhaisen tuen toteuttamiseen erityisesti vaikeissa puheeksiottotilanteissa.

Tuuppauksen vaikutuksia

Opinnäytetyössä tutkittiin tuuppauksen vaikutusta varhaisen tuen toteuttamiseen. Varhaisen tuen tarkoituksena on puuttua työntekijöiden työntekoon ja työkykyyn liittyviin ongelmiin ennen kuin ne muuttuvat vakaviksi. Varhainen tuki tarkoittaa työntekijöiden työntekoon ja työkykyyn liittyvien asioiden puheeksi ottamista ennen ongelmien syvenemistä. Tuuppaus taas tarkoittaa toimia päätöksentekokonteksteissa, jotka muuttavat ihmisten käyttäytymistä ennustettavasti mutta eivät rajaa valintavaihtoehtoja. Opinnäytetyössä käytettiin tuuppausta, joka oli muodostettu yhdistämällä aikeiden implementointia ja mentaalista kontrastointia. Tulokset indikoivat, että tuuppauksen kohteena olevat esimiehet kävivät puheeksiottokeskusteluja useammin kuin muiden ryhmien esimiehet. He myös kokivat muiden ryhmien esimiehiä useammin, että puheeksiottokeskusteluita oli ollut tarpeen pitää. Puheeksiottokeskusteluita oli käyty eniten koulutuksen jälkeen plaseboryhmässä. Tuuppauksen kohteena olleet esimiehet kuitenkin olivat pitäneet eniten kirjattuja puheeksiottokeskusteluja sekä puheeksiottokeskusteluja, jotka perustuivat raportoinnin sijaan esimiehen omiin havaintoihin. Erot käsittelyryhmien välillä olivat pieniä, eivätkä erot olleet tilastollisesti merkitseviä.

Tutkimuksen toteuttaminen

Opinnäytetyön tutkimus tehtiin eräässä konsernissa vuoden 2018 aikana. Konsernissa oli laadittu uusi varhaisen tuen malli, joka otettiin käyttöön vuoden 2018 alussa. Varhaisen tuen malli koulutettiin konsernin esimiehille helmikuun ja huhtikuun 2018 välisenä aikana. Tuuppaus toteutettiin koulutuksissa lomakkeella, jonka esimiehet täyttivät. Tuuppauselementti oli muodostettu yhdistämällä aikeiden toteuttamista ja mentaalista kontrastointia. Tutkimus toteutettiin satunnaistettuna vertailukokeena kolmella käsittelyryhmällä. Tuuppausryhmän lisäksi koulutuksissa oli kontrolliryhmä sekä plaseboryhmä, jossa lomakkeen plaseboelementti perustui toivotun tulevaisuuden käsittelyyn. Tuuppauksen vaikuttavuuden mittaamiseksi kaikille koulutukseen osallistuneille esimiehille lähetettiin lokakuussa 2018 toinen kysely, jolla esimiehet raportoivat koulutuksen jälkeen käymiään varhaisen tuen mallin mukaisien puheeksiottokeskusteluiden käyntitiheyksiä sekä määriä.

 

Lisätietoja: 

Riikka Takala
Opinnäytetyön tekijä
YAMK Päätöksenteon ilmiöt johtamisessa, kehittämisessä ja asiakastyössä
+358400492296