YAMK-opinnäytetyö: Sisällönanalyysi seurantaraportin dokumentaatiosta toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa – Lapsikeskeinen näkökulma
YAMK-opiskelija Elisa Sivulan opinnäytetyön tulokset mahdollistavat lapsikeskeisen asenteen ja työskentelytavan toteutumisen tarkastelun ja käyttöönoton organisaatioissa, joka toteutuessaan myös dokumentaation tasolla mahdollistaa paremmin lapsen suojelun.
Uutinen 13.12.2018
Opinnäytetyö tarkasteli sisällönanalyysin keinoin, nojaten lapsikeskeisen työskentelyn viitekehykseen, Tampereen kaupungin ostopalveluna hankitun toimeksiantosuhteisen perhehoidon yhdenmukaistetun seurantaraportin dokumentaatiota osana Tampereen kaupungin omaa kehittämistyötä. Aineistona toimi otanta palveluun sijoitettujen lastensuojeluasiakkaiden seurantaraporteista ajalta 05/2017-10/2017 ja havaintopäiväkirja Tampereen kaupungin kehittämisprosessista. Sisällönanalyysi osoitti, ettei aineisto noudattanut seurantaraportin struktuuria. Tulokset osoittivat lapsen osallisuuteen ja toimijuuteen liittyvää ristiriitaa, syntymävanhemman roolin kaventumista, sekä lapsen ja syntymävanhemman äänen marginalisoitumista. Tutkimustulokset mahdollistavat lapsikeskeisen asenteen ja työskentelytavan toteutumisen tarkastelun ja käyttöönoton organisaatioissa, joka toteutuessaan myös dokumentaation tasolla mahdollistaa paremmin lapsen suojelun.
Osa aineistona olleista seurantaraporteista eivät olleet yhdenmukaistetun seurantaraportin struktuurin mukaisia, eikä yhdenmukaistetun seurantaraportin sisällä oleva dokumentointi seurannut täysin luotua rakennetta. Lapsen osallisuus ja aktiivinen toimijuus riippuu tulosten mukaan lapsen roolista ja paikasta avun tarvitsijana. Aineistosta nousee lapsen osallisuus perheyhteisössä, muissa elinympäristöissä ja vuorovaikutussuhteissa, mutta lapsen osallisuus tiedon tuottajana ja lapsen oman äänen esiintyvyys jää dokumentoinnin tasolla vähäiseksi, havainnointiin perustuvan ja sekundaarisen aikuis- ja ammattilaisvälitteisen lapsen äänen esiintyvyyden ollessa runsasta.
Seurantaraportit sisältävät tulosten mukaan paljon määrällistä dokumentaatiota palveluntuottajien tekemästä toimeksiantosuhteisen perhehoidon tukityöstä, mutta lapseen kohdistettu suora apu ei nouse aineistosta systemaattisesti tai syvennetysti kuvattuna. Lapsen saama suora apu nousee päiväkodin, koulun ja terveydenhuollon ammattilaisten tekemien toimenpiteiden kautta. Lapsen ja syntymävanhemman kanssa tehty kuntouttava tukityö ja ammatillinen arvio jää dokumentoinnissa vähäiseksi. Lapsen välillinen apu vanhempien saaman tuen kautta, syntymävanhemman rooli tai näkemykset ylipäätään näyttäytyivät sisällönanalyysissa vähäisenä painottuen negatiiviseen moraalityöskentelyyn, syntymävanhemman ja lapsen tapaamisten ja yhteydenpidon määrälliseen näkökulmaan, sekä vaikutusten arviointiin.
Dokumentointiin vaikuttavat kirjoittajan valinnat, näkemys lapsen asemasta avun tarvitsijana, syntymävanhempien roolin marginalisoituminen lapsen hoidon ja huolenpidon ollessa osoitettu toisaalle ja tehdyn työn pirstaloituminen toimijoiden kesken. Opinnäytetyön tulokset nostivat tarkasteluun seurantaraportin sisällön laatuvaatimukset ja dokumentointitaidot lastensuojeluprosessin arvioinnin ja seurannan näkökulmasta. Kehittämisehdotuksina nousi perhehoitajien dokumentaatiokoulutuksen tarve, ohjeistus seurantalomakkeen käyttöön ja seurantalomakkeen kysymyksenasettelun uudelleen muotoilu. Analyysi antoi pohdittavaa dokumentoinnin vaikutuksista lapseen, sekä lastensuojelun muuttuvasta palvelutuotannon rakenteesta.
Lisätietoja:
Elisa Sivula
Sosiaalialan käytäntöjen asiakaslähtöinen kehittäminen (YAMK)
Yhteystiedot
elisa.sivula@outlook.com