YAMK-opinnäytetyö: Sisäisen motivaation vahvistamisella helpotusta varhaiskasvatuksen työntekijäpulaan

YAMK-opiskelija Mari Löfmanin opinnäytetyön tuloksena päiväkotiin kehitettiin käyttökelpoinen lapsiryhmän ulkopuolella tapahtuvan työn SAK-malli, jonka avulla lastentarhanopettajien SAK-ajan toteutuminen mahdollistuu.

 

Varhaiskasvatuksen työntekijäpulaa voitaisiin helpottaa vahvistamalla työntekijöiden sisäisen motivaation kokemista työssä. Työntekijöiden saadessa osallistua päätöksentekoon, tehdä sopivan haastavaa työtä ja kokiessa työyhteisön tukea on sisäisellä motivaatiolla mahdollisuus syntyä. Tämä puolestaan tuo hyvinvointia työntekijälle ja koko työyhteisölle. Näin voidaan luoda houkutteleva työpaikka, johon ammattilaiset hakeutuvat. Sisäiseen motivaatioon voidaan vaikuttaa myös esimerkiksi vahvistamalla työntekijöiden osallisuutta työn kehittämisessä.

Tästä lähtökohdasta kehitettiin YAMK opinnäytetyönä päiväkodissa malli lastentarhanopettajien SAK-ajalle yhdessä henkilöstön kanssa. SAK-aika tarkoittaa lapsiryhmän ulkopuolella tapahtuvaa työtä. Ajalla tehdään varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnittelua, arviointia ja kehittämistehtäviä. Aika lisääntyi 8 prosenteista 13 prosenttiin toukokuusta 2018 alkaen. Opinnäytetyössä mallin kehittämistä tarkasteltiin osallisuuden näkökulmasta. Lisäksi tutkittiin työmotivaatiossa kehittämisen aikana tapahtuvia muutoksia.

Kehittämisen myötä kävi ilmi, että kaikki kasvattajat eivät välttämättä tunne työn perustana olevaa Varhaiskasvatuslakia ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita riittävästi. Asian huomioon ottaminen organisaatiossa on tärkeää sisäisen motivaation ja työn laadun kannalta. Työn perustana olevien asiakirjojen yhteyden ymmärtäminen työn tekemiseen voi auttaa sisäistetyn motivaation syntymisessä. Työntekijän ymmärtäessä ja hyväksyessä, esimerkiksi mihin SAK-ajalla tähdätään, voi hän pitää sitä työtä tärkeänä ja kokea sisäistä motivaatiota asiassa.

Opinnäytetyön tuloksena päiväkotiin kehitettiin käyttökelpoinen SAK-ajan malli, jonka avulla lastentarhanopettajien SAK-ajan toteutuminen mahdollistuu. Osallisuus kehittämisen aikana ei ollut tasavertaista kaikille työntekijöille. Kehittäminen tapahtui pitkälti kokouksissa, joita kaikki työntekijät eivät kokeneet luonteviksi paikoiksi kehittämistyölle. Tämän lisäksi lastentarhanopettajat olivat enemmän osallisena kehittämiseen viikoittaisten yhteisten palaveriensa kautta. Jatkossa työyhteisössä tulisi kiinnittää huomiota, että kaikki ammattiryhmät pääsevät tasavertaisina mukaan kehittämiseen. Myös vaihtoehtoisia tapoja kokouksissa kehittämiselle olisi mietittävä.

Sisäisäinen motivaatio ei lisääntynyt kehittämistyön aikana. Työyhteisö ei kyennyt vahvistamaan kasvattajien autonomian, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden kokemusta riittävästi. Varhaiskasvatuksen uudistusten myötä eri työntekijäryhmien työnkuvia ollaan eriyttämässä. Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää huomioida kaikkien kasvattajien sisäisen motivaation tukeminen.

Opinnäytetyön kehittämisprosessi tapahtui maaliskuu – marraskuu 2018 aikana. Osallisuutta kehittämisessä tutkittiin havainnoimalla ja kahdella ryhmähaastattelulla. Työmotivaatiota mitattiin kyselyllä ennen ja jälkeen kehittämistyön.

 

Lisätietoja:

Mari Löfman
Opinnäytetyön tekijä
Sosiaalialan käytäntöjen asiakaslähtöinen kehittäminen, Laurea YAMK
p. 050 500 3730