Siirry sisältöön

YAMK-opinnäytetyö: Verkkokyselystä työhyvinvoinnin kehittämiseen

Balqius Ghafari ja Sanna Peso kehittivät työhyvinvointia ja työhyvinvoinnin johtamista työelämän muutostilanteissa sote-alalla.

Opiskelijat tutkivat kurssimateriaalia tabletilta.

Hoitotyöntekijät arvostavat sitä, että suurin osa työajasta kuluu koulutusta vastaavien työtehtävien hoitamiseen. Mikäli työnkuvaan sisältyy liikaa muiden ammattilaisten työtehtäviä, työhyvinvointi on vaarassa kärsiä.

Tämä kävi ilmi Helsingin Seniorisäätiön Pakilakotiin tehdyn YAMK-opinnäytetyön tuloksista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää työhyvinvointia ja työhyvinvoinnin johtamista työelämän muutostilanteissa sosiaali- ja terveysalalla.

Vuorotyö haastaa vapaa-ajan

Opinnäytetyön tulosten mukaan työhyvinvoinnin toteutumiseen vaikuttaa merkittävästi se, että vapaa-aika toteutuu säännöllisesti. Tähän voidaan osaltaan vaikuttaa yksilöllisen työvuorosuunnittelun avulla.

Silloin, kun hoitotyöntekijöille annetaan mahdollisuus itse vaikuttaa omien työvuorojen suunnitteluun, työhyvinvoinnin johtamisen koetaan onnistuvan. Säännöllisillä tauoilla kerrottiin olevan suora yhteys koettuun työhyvinvointiin.

Tauon merkityksen yhteydessä nousi esille myös suullisen raportin myönteinen vaikutus hoitajien kokemaan työhyvinvointiin, hiljaisella raportilla mainittiin puolestaan olevan työhyvinvoinnin kannalta kielteinen vaikutus.

Eletään muutosprosessi yhdessä

Hoitohenkilökunta kokee, että tärkeä tekijä onnistuneessa työhyvinvoinnin johtamisessa muutostilanteiden yhteydessä on hoitajien osallisuuden tukeminen. Mitä enemmän esimies tukee hoitotyöntekijöiden osallisuutta muutoksien aikana, sitä varmemmin työhyvinvoinnin johtaminen voi onnistua.

Keskeistä olisi, että muutostilanteita suunniteltaisiin ja toteutettaisiin yhdessä johdon kanssa. Tähän toivottiin panostusta tulevaisuuden muutoksien yhteydessä.

Vastaajat toivat esille suurimpana työhyvinvointia heikentävänä tekijänä vastentahtoiset toimet. Silloin, kun esimies toimii yllättäen ja tekee päätöksiä muutoksista itse kysymättä hoitajien mielipidettä asiaan, työhyvinvoinnin kokemus heikkenee.

Luottamus rakentuu rehellisyydestä

Onnistunut työhyvinvoinnin johtaminen vaatii toteutuakseen vahvan luottamuksen esimiehen ja työntekijän välillä. Hoitohenkilökunnan kokemuksien mukaan esimiehen rehellisyys muutokseen liittyvissä asioissa on yksi keskeisimmistä tekijöistä luottamuksen saavuttamiseksi. Se, että on kirkkaana tiedossa, mihin muutoksella pyritään, auttaa hoitotyöntekijöitä kokemaan työhyvinvointia myös muutoksen aikana.

Hoitajat arvostavat faktatietoa muutokseen liittyen. Jos lopputuloksesta on epävarmuus tai perustelut muutokselle ovat sekavia, työhyvinvointi kärsii. Jokainen itse voi omalta osaltaan vaikuttaa luottamuksen tunteeseen muutoksen aikana esimerkiksi huhupuheita välttämällä.

Keskustelukulttuuri kuntoon

Muutosviestinnän merkitys korostui vastauksissa. Työhyvinvoinnin johtamisen koetaan onnistuvan silloin, kun muutoksesta keskustellaan ajoissa, avoimesti ja niin paljon kuin mahdollista. Työhyvinvointi kärsii, jos valmiiksi päätetty muutos tuodaan hoitohenkilökunnan tietoon. Tiedonkulku nousikin keskeisimmäksi kehittämisehdotukseksi.

Jatkokehittämisaiheena tuli esille esimiehen ja alaisen välisen keskustelukulttuurin, viestinnän ja hoitajien osallisuuden tukemisen kehittäminen osaksi arkea päivittäiseen hoitotyöhön. Tällöin nämä olisivat tuttuja ja valmiita toimintatapoja myös tulevissa muutostilanteissa.

Kyselystä analyysiin

Opinnäytetyön aineiston keruu toteutettiin verkkokyselyllä Pakilakodin viiden osaston hoitajille syyskuussa 2019. Aineisto analysoitiin kahdeksaan sisältöluokkaan induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Kyseessä oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus.

Tutustu opinnäytetyöhön Theseus-palvelussa.

Lisätietoja:

Balqius Ghafari
Sosiaali- ja terveysalan johtaminen
Sairaanhoitaja YAMK-tutkinto
S-posti: balqius.ghafari@hotmail.com, puh. 040 629 7828

ja

Sanna Peso
Sosiaali- ja terveysalan johtaminen
Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja YAMK-tutkinto
S-posti: sanna.p.peso@gmail.com, puh: 040 566 2489