YAMK-opinnäytetyö: Valmentajan toiminnalla merkittävä vaikutus ADHD-oireisten nuorten joukkueurheiluharrastuksessa

YAMK-opiskelija Riikka Tahvanaisen opinnäytetyön mukaan valmentajien ammattitaito vaihteli paljon ympäri Suomea.

Uutinen22.1.2020

Valmentajan tietämys ADHD:sta ja kyky kohdata erilaisuutta ovat avainasemassa ADHD-oireisen lapsen tai nuoren joukkueurheiluharrastuksen onnistumisessa. Joukkueurheiluharrastus voi tukea monin eri tavoin ADHD-oireista lasta tai nuorta. ADHD:n oireet ja haasteet voivat kuitenkin tehdä joukkueessa harrastamisesta haastavaa, jos lapsi tai nuori ei saa oikeanlaista sekä oikeanaikaista tukea ja ymmärrystä, etenkin valmentajalta.

Valmentajille tarvitaan enemmän ajantasaista, tutkittuun tietoon perustuvaa tietoa ADHD:sta

Urheiluseuroilla on mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti ADHD-oireisten lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Joukkueurheilu on parhaimmillaan toimintaa, joka voi ehkäistä sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmia. Vanhemmille ei ole itsestään selvää se, voivatko he kertoa lapsensa ADHD-diagnoosista valmentajille. Valmentajien, seurojen ja vanhempien välistä yhteistyötä olisi mahdollista parantaa avoimemmalla viestinnällä. Avoimuus lisää luottamusta, joka tukee ADHD-oireisten lasten ja nuorten kiinnittymistä joukkueisiin. Kun vanhemmat voivat turvallisesti kertoa lapsensa tuen tarpeista ja toimiviksi havaituista käytännöistä, valmentajienkin työ helpottuu.

Leimaantumisen ja stereotypioiden välttämiseksi joukkueurheiluharrastusten valmentajille ja seuroille tarvitaan enemmän ajantasaista, tutkittuun tietoon perustuvaa tietoa ADHD:sta. Valmentajan toiminta on avainasemassa ADHD-oireisen lapsen tai nuoren harrastukseen kiinnittymisessä. Harrastuksen tuomat onnistumiset tukevat lapsen tai nuoren arkea sekä oireiden ja haasteiden lieventymistä. Valmentajien työhön tarvitaan lisää arvostusta ja tukea, missä avainasemassa ovat eri lajiliitot. Lisäksi tulisi harkita mahdollisuuksia lisätä eri alojen yhteistyötä, kuten sosiaalialan ja urheiluvalmennuksen osaamisen yhdistämistä. Urheiluvalmentamisessa kehittämistä kaipaavat muun muassa valmentajien vuorovaikutustaidot, sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen tukeminen ja ihmisten arvostava kohtaaminen.

Valmentajien ammattitaito vaihteli

Tutkimuksen mukaan valmentajien ammattitaito vaihteli paljon ympäri Suomea. Vanhemmilla oli sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia valmentajien toiminnasta. Joidenkin valmentajien toiminta oli ollut lähellä lopettaa lapsen tai nuoren harrastuksen kokonaan. Toisaalta osalla valmentajista oli hyvät vuorovaikutustaidot ja he osasivat kohdata lapsia ja nuoria aidosti sekä arvostavasti.

Valmentajien tunne-, vuorovaikutus- ja ryhmätaidoilla on merkitystä joukkueen toiminnan onnistumisessa ja toiminnan kehittämisessä sekä kaikkien joukkueen jäsenten hyvinvoinnin lisääntymisessä. Valmentajien perehtyneisyys voimavarakeskeiseen valmentamiseen, jossa korostetaan lasten ja nuorten vahvuuksia sekä voimavaroja ja käännetään negatiivinen puhe mahdollisuuksiin, tukee paremmin kaikkia joukkueurheilua harrastavia lapsia ja nuoria.

Tulokset perustuvat Laurea ammattikorkeakoulun sosiaalialan YAMK-opiskelija Riikka Tahvanaisen opinnäytetyöhön. Opinnäytetyössä tutkittiin ADHD-oireisten lasten ja nuorten kohtaamista joukkueurheilussa sekä sitä, mikä vaikutus valmentajan tiedolla ja toiminnalla on lapsen tai nuoren harrastuksen onnistumiseen ja joukkueeseen kiinnittymiseen.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaista tietoa, keskustelua tai koulutusta tarvitaan urheiluseurojen joukkueurheilutoimintaan ADHD-oireisten lasten ja nuorten kohtaamiseksi. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten valmentajat ja urheiluseurat voivat tukea ADHD-oireisten lasten ja nuorten osallisuuden, itsetunnon ja sosiaalisten taitojen vahvistumista.

Opinnäytetyö toteutettiin yhdessä Kuntoutussäätiön, Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:n (HERO) ja Helsingin Autismi- ja Aspergeryhdistys ry:n Liito-hankkeen kanssa. Opinnäytetyön tuloksista luodussa materiaalissa on perustietoa, neuvoja ja konkreettisia keinoja valmentajille ja seuroille ADHD-oireisten lasten ja nuorten kohtaamiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena kehittämistyönä vuoden 2019 aikana, käyttäen teemahaastatteluita ja kehittävää arviointia. Tutkimusta varten haasteltiin 16:ta ihmistä.

Haastatellut edustivat kolmea eri haastatteluryhmää, jalkapallovalmentajia, kokemusasiantuntijoita (vanhempia) ja neuropsykiatrian alan asiantuntijoita.