YAMK-opinnäytetyö: SRAS-R -koulukieltäytymiskyselyn pilotointi ja kehittäminen LAPE Uusimaan alueella

Paula Liski ja Clarissa Peura toteuttivat opinnäytteenään tutkimuksellisen kehittämistyön ajankohtaisesta aiheesta yhteistyössä valtion kärkihankkeen, LAPE:n, kanssa.

Opinnäytetyössä pilotoitiin viidessä kunnassa Uudellamaalla SRAS-R -koulukieltäytymiskyselyä, uutta työvälinettä koulupoissaoloihin puuttumiseen, ja tutkittiin sekä asiakkaiden että ammattihenkilöiden käyttäjäkokemuksia koulukieltäytymiskyselystä. Pilotti toteutettiin pääosin sekä suomen- että ruotsinkielisenä. Opinnäytetyön tuotoksia ja tuloksia hyödynnettiin jo päättyneessä LAPE-hankkeessa, jonka tavoitteena oli uudistaa lapsi ja perhepalvelut vastaamaan paremmin lasten, nuorten ja perheiden tarpeita.

Koulukieltäytyminen on haastava ilmiö, joka koskettaa lapsen lisäksi myös vanhempia sekä lasten ja perheiden parissa työskenteleviä ammattilaisia. Koulukieltäytyminen viittaa poissaolojen luvattomuuteen ja lapsesta lähtöisin olevaan kieltäytymiseen mennä kouluun, osallistua oppitunneille tai pysyä koulussa koko koulupäivän ajan. Tärkeintä on selvittää syyt poissaolojen taustalla. Yhdysvaltalaisen Christopher Kearneyn kehittämän SRAS-R -koulukieltäytymiskyselyn (The School Refusal Assessment Scale-Revised) avulla voidaan arvioida neljän koulukieltäytymistä selittävän tekijän suhteellista vahvuutta ja saada alustava käsitys siitä, mikä selittää 7-17-vuotiaan oppilaan koulukieltäytymistä. Jatkointerventioita suunnataan selittävien tekijöiden mukaan.

Liskin ja Peuran opinnäytetyön tulokset osoittavat, että koulupoissaoloja pidetään haastavana ja monimuotoisena ilmiönä. Opiskeluhuollon ammattihenkilöt kaipaavat systemaattista tapaa puuttua koulupoissaloihin. Systemaattisuuden hyödyksi nousi muun muassa oppilaiden tasavertaisuus ja lisäksi yhteneväinen toimintatapa voisi luoda työhön rakennetta. Ammattihenkilöt toivoivat SRAS-R kyselystä pysyvää työvälinettä, mutta tietyin kieliasuun ja sisältöön liittyvin muutoksin. SRAS-R -kyselystä tarvitaan lisäksi sähköiset lomakkeet. Lapset ja nuoret pitivät SRAS-R -kyselyyn vastaamista pääasiassa helppona ja sujuvana, joskin kysymyksiä pidettiin osin vaikeasti ymmärrettävinä. Vanhempien palaute kyselystä oli lapsia ja nuoria kriittisempää. Opinnäytetyössä nousi esiin myös se, että poissaoloihin liittyvä asennekulttuuri on muuttunut sallivammaksi. Vanhempien suhtautumisen nähtiin heijastuvan lapsiin.

Opinnäytetyön tavoitteena oli arvioida asiakkaiden ja opiskeluhuollon ammattihenkilöiden käyttäjäkokemuksia SRAS-R -koulukieltäytymiskyselystä. Opinnäytetyö rakentui pilotista ja tutkimuksesta, joiden suunnittelusta, toimeenpanosta, ohjauksesta ja arvioinnista Liski ja Peura vastasivat. Varsinaisena yhteistyökumppanina opinnäytetyössä oli Uudenmaan LAPE, mutta opinnäytetyön aikana tehtiin yhteistyötä myös pääkaupunkiseudun LAPE-hankkeen kanssa. Tutkimusaineisto kerättiin ja analysoitiin monimenetelmällisesti. Aineisto muodostui asiakkaan arvio -kyselyiden ja ammattihenkilöiden sähköisen kyselyn vastauksista sekä ammattihenkilöiden fokusryhmähaastattelusta.

LAPE:n SRAS-R -koulukieltäytymiskyselyn kehittämisen myötä kyselyn nimi vaihdettiin koulupoissaolokyselyksi ja kieliasua tarkistettiin. Liski ja Peura ehdottavat jatkokehittämisajatuksinaan, että Christopher Kearneyn kirjoittamat koulukieltäytymisaiheiset oppaat tulee suomentaa. SRAS-R:n käyttöönotossa kannattaa Liskin ja Peuran mukaan säilyttää asiakkaan arvio -lomake ja jatkaa käyttäjäkokemusten arviointia. Jatkossa kyselyn toimivuutta on syytä tutkia, esimerkiksi SRAS-R -kyselyiden tulosten hyödyntämistä suhteessa jatkointerventioihin.

Tutustu opinnäytetyöhön.

Lisätietoja:
Clarissa Peura
opinnäytetyön tekijä
Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (YAMK)
puh. 0405749456

Paula Liski
opinnäytetyön tekijä
Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (YAMK)
puh. 0443190581
paulaliski81@gmail.com