YAMK-opinnäytetyö: Perhevapailta työelämään

Perhevapaa uudistus on noussut useasti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hallitusohjelmissakin on esitetty erilaisia uudistuksen malleja. Viimeisempänä on ollut Antti Rinteen hallituksen 6+6+6 -malli, jossa molemmille vanhemmille kiintiöidään omat kuuden kuukauden vapaat. Tällä ratkaisulla pyritään vanhempainvapaiden tasapuolisempaan jakoon, joka parantaisi naisten työmarkkina-asemaan. Yhteiskunnallisesti naisten pitkät poissaolot työelämästä voivat hankaloittaa naisten paluuta töihin sekä naisten tulotasoa. Uudistusta pohtiessa ei kuitenkaan ole mietitty, kuinka perheitä tuetaan haastavassa nivelvaiheessa, kun tulee yhdistää perhe- ja työelämä.

Sosiaali- ja terveysalan johtaminen -YAMK-koulutuksessa opiskeleva Jenni Patronen selvitti opinnäytetyössään, millaista tukea perheet olivat saaneet ja millaista tukea he olisivat toivoneet saavansa siirtyessään perhevapailta työelämään. Vastausten perusteella luotiin uusi tuenmalli, jossa huomioitiin nämä seikat, jotta perheissä olisi kyseinen nivelvaihe mahdollisimman joustava ja perheen omista lähtökohdista tapahtuva.

Aineistosta merkittäväksi nousi odotukset työnantajaan puolelle. Työnantajalta todettiin perehdytyksen määrän olevan vähäistä, kun työntekijä palaa perhevapailta työelämään. Lisäksi kuormittavaksi koettiin työajan lyhentäminen, kun Kelan joustavan hoitorahan turvin, se ei ollut taloudellisesti mahdollista. Mikäli perheet nostivat joustavaa hoitorahaa, niin sitä otti vain toinen vanhempi ja pääsääntöisesti 80%:n työaikaa. Lisäksi sosiaalisen tuen vähyys tuotti perheille haasteita. Lasten sairastelut ja niistä johtuvat poissaolot koettiin kuormitukseksi ja perheet kaipasivat apua näihin tilanteisiin.

Uudenlaista tukemista

Uudenlaisessa tuen mallissa työnantajien tulisi mahdollistaa perehdytys tutor- tai mentorityöntekijän kautta. Lisäksi työntekijän kanssa pidetään ylimääräinen kehityskeskustelu muutama kuukausi työhön paluun jälkeen, jolloin voidaan keskustella työntekijän toiveista ja odotuksista sekä työnsujumisesta. Lisäksi voidaan miettiä mahdollisia työaikajärjestelyitä, jotka tukisivat perheen tilannetta mahdollisimman hyvin. Näin työntekijän on mahdollista tulla kuulluksi. Jotta työntekijän mahdollista käyttää joustavaa hoitorahaa, muutettaisiin se tulosidonnaiseksi sen kestoa rajaamalla.

Perheiden sosiaalisen tuen kannalta lapset pyritään sijoittamaan lähipäiväkotiin, jotta perheen olisi mahdollista saada tukea ympärillään olevasta verkostosta. Lisäksi päivähoitoa hakiessa on mahdollista esittää yksi kaveritoive, jotta perheen sosiaalisten verkostojen jatkumo säilyy. Perheiden sosiaaliset verkostot vaativat työtä, jossa leikkipuistot ja neuvolat ovat avainasemassa järjestäessä matalan kynnyksen toimintaa, jossa on mahdollista tutustua muihin samassa tilanteessa oleviin perheisiin. Jotta perheet saavat tiedon tuesta, jota heidän on mahdollista saada tähän nivelvaiheeseen, kun perhevapaa vaihtuu työelämään tulisi neuvoloiden jakaa esite siitä, millaisia mahdollisuuksia perheellä on lapsen 1-vuotis tarkastuksen yhteydessä. Näin lähes jokainen perhe saa tiedon nivelvaiheen tuesta.

Tutustu opinnäytetyöhön Theseus-palvelussa.

Lisätietoja:

Jenni Patronen
Sosiaali- ja terveysala johtaminen, YAMK
Puh. +358 40 706 7178