YAMK-opinnäytetyö: Päiväkodeissa ja kouluissa tehtävän kulttuuritulkkauksen muutoksen malli

YAMK-opiskelija Harri Niemisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Suomen Pakolaisavun Linkki hankkeen kulttuuritulkkauksen arviointityötä. Tavoitteena oli selvittää kulttuuritulkkauksen avulla saavutetun, maahanmuuttajavanhemmissa tapahtuneen positiivisen muutoksen syy-seuraussuhteet ja indikaattorit sekä mallintaa positiivinen muutos. Mallinnus pohjautui realistiseen arviointiin ja muutosteoriaan. Mallinnusta käytetään hyväksi Pakolaisavun Linkki-hankkeen arviointityössä. Arviointityön tuloksia taas hyödynnetään kulttuuritulkkauksen kehittämisessä, jatkorahoitusta haettaessa ja raportoitaessa rahoittajalle.

Linkki tukee maahanmuuttajaperheitä, joilla on lapsia pääkaupunkiseudun päiväkodeissa ja peruskouluissa. Linkin työntekijät antavat kulttuuritulkkausta maahanmuuttajaperheiden ja henkilökunnan välisissä tapaamisissa sekä vanhempainilloissa. Linkissä työskentelee kaksi ohjaaja, joiden kielitaito on suomi, arabia, somalia, kurdi ja englanti. Opinnäytetyön aikana hankkeessa työskenteli vielä oppisopimusopiskelija, jonka kielitaitoon kuului suomi, ranska, arabia ja berberi.

Linkki kuuluu Lastensuojelun keskusliiton hallinnoimaan Kaikille eväät elämään -avustusohjelmaan, jonka tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja torjua ylisukupolvista syrjäytymistä. Linkin toimintaa rahoittaa STEA eli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus.

Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistutkimuksena ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua.  Aineistoa varten haastateltiin kolmea päiväkodin tai koulun henkilökuntaan kuuluvaa työntekijää, kolmea maahanmuuttajaäitiä sekä kolmea kulttuuritulkkausta antavaa Linkin työntekijää.

Haastatteluissa nousi esiin kuusi keskeistä kulttuuritulkkauksen interventiota: vanhempien tiedon lisääminen, työntekijöiden tiedon lisääminen, väärinkäsitysten poistaminen, vuorovaikutuksen tukeminen, tulkkaus ja henkinen tuki. Kulttuuritulkkauksen avulla saavutettu positiivinen muutos tapahtui vanhempien tiedoissa, taidoissa ja luottamuksessa. Indikaattoreiksi, jotka osoittavat positiivisen muutoksen tunnistettiin viestien lukeminen, aktiivinen viestintä ja vuorovaikutus, vanhempien osallistuminen päiväkodin ja koulun tapahtumiin sekä lapsen päiväkodin- ja koulunkäynnin tukeminen.

Lisäksi opinnäytetyössä selvisi, että ennen kaikkea heikko sosioekonominen asema luo haasteita maahanmuuttajavanhemmille. Heidän kohtaamat haasteet ovatkin usein samankaltaisia kuin samanlaisessa asemassa olevilla kantasuomalaisilla. Maahanmuuttajuus kuitenkin tuo lisähaasteita kielitaidon ja palvelujärjestelmään liittyvän tiedon puutteena.

Haastatteluiden perusteella päiväkotien ja koulujen työntekijät hallitsevat kulttuurisensitiivisen työskentelyn lähtökohdat. Yhteisen kielen puute kuitenkin vaikeuttaa vuorovaikutusta ja aiheuttaa väärinymmärryksiä. Haastatteluissa kulttuuritulkkausta verrattiin usein tulkin työhön, mutta eroksi nostettiin se, että kulttuuritulkit osallistuvat aktiivisesti keskusteluun ja tukevat sekä maahanmuuttajaperheitä että henkilökuntaa. Juuri kulttuuritulkin aktiivisesta osallistumisesta ja tuen antamisesta nousivat esiin keskeiset interventiot, jotka mahdollistivat positiivisen muutoksen maahanmuuttajavanhemmissa.

Lisätietoja:

Harri Nieminen
Opinnäytetyön tekijä
Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (YAMK)
Degree Programme in Social Services and Health Care Management