YAMK-opinnäytetyö: Analyysi tuo organisaation haasteet näkyväksi ja mahdollistaa kehitysehdotukset

Riikka Vuorisen suomalaiselle autokorjaamolaitteiden maahantuonti, myynti ja –huoltoyritykselle toteuttama YAMK-opinnäytetyö tarkastelee tapaustutkimuksen avulla organisaatiosta löytyneitä haasteita fenomenografisella analyysillä. Yrityksen johtaminen kasvuun YAMK -koulutuksen opinnäytetyön tarkoituksena oli saada organisaation haasteiden nykytila näkyväksi, jotta organisaatiolla olisi mahdollisuus kehittää toimintaansa paremmaksi ja jotta yrityksen toiminta ja tuloksentekokyky voisi kasvaa.

Tecalemit Oy on suomalainen autokorjaamolaitteita maahantuova myynti ja huoltoyritys. Riikka Vuorinen teki opinnäytetyönsä tälle kohdeorganisaatiolle tarkoituksenaan löytää yrityksen toiminnan haasteita, jotta ne voitaisiin selättää.

Aineisto kerättiin haastatteluilla

Vuorinen haastatteli kohdeorganisaatiossa 19 työntekijää, ja 5 asiakasyrityksen työntekijää, jotta hän sai organisaation ulkopuolisen asiakasnäkökulman kohdeorganisaation toiminnasta.

Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivisiin tutkimusmenetelmiin kuuluvaa fenomenografista tutkimustapaa, jolla pyrittiin löytämään haastatteluaineistoista saadut käsitykset kohdeyrityksen toiminnan haasteista. Tutkimuksen tavoitteena on fenomenografialle ominaisesti löytää ja systematisoida jaettuja ja sosiaalisesti merkittäviä ajattelutapoja, joita saatiin tutkimusaineistosta. Kuvailemisen, analysoinnin ja tulkinnan kohteena ovat fenomenografiassa ihmisten käsitykset. Fenomenografian lähtökohtana on oletus, että ihmiset antavat samalle ilmiöille erilaisia merkityksiä. Fenomenografian menetelmällä kuvaillaan erilaisia tapoja, joilla jotakin voidaan kokea ja sitten yleistää ja hierarkisoida ne. Vaikka koetaan jotain samaa tai ymmärretään samaa, voi se saada eri merkityksen.

Tämän fenomenografisen analyysin avulla saatiin näkyväksi haasteiksi kohdeorganisaatiossa yrityksen johtamisen, organisaation kulttuurin, viestinnän ja tietojärjestelmien haasteet. Kyseiset haasteet ovat monissa muissakin yhteisöjen haastelistoilla kärkisijoilla, ja näin ollen usein kehittämistoimenpiteiden ytimessä.

Kehittämisehdotuksia jatkuvan parantamisen ideologian mukaisesti

Opinnäytetyössään Vuorinen otti kantaa siihen, miten kyseiset haasteet voitaisiin kohdeyrityksessä selättää ja antoi kehittämisehdotuksia Peter Sengen oppivan organisaation hengen mukaisesti ja leanin, jatkuvan kehittämisen filosofian, avulla.

Yhtenä esimerkkinä Vuorisen opinnäytetyössään esittämästä kehittämisehdotuksesta on organisaation yhdessä laatima yhteinen pelikirja, josta selviäisi toiminnan pelisäännöt. Kohdeorganisaation pelikirjassa kävisi tarkalla tasolla ilmi yhdessä sovitut asiat, toimintatavat ja organisaation yhteiset arvot. Tällaisesta pelikirjasta löytyisi myös ratkaisuja ja toimenpidemalleja sellaisiin tilanteisiin, jolloin ei ole toimittu toimintatapojen mukaisesti. Pelikirjan tarkoituksena olisi, että organisaation jäsenet tietävät yhteiset tavoitteet ja miten sinne tullaan pääsemään, yhteiset velvollisuudet ja vastuut.

Myös viestinnän kehittämisellä olisi monella organisaation tasolla parantamista. Yrityksen toiminnan tarkoitus ja toiminnan läpinäkyvyys olisi hyvä saada viestittyä selkeästi organisaation jokaiselle työntekijälle Tutkimuksen tuloksista ei voida tehdä yleispäteviä johtopäätöksiä, sillä tulokset rajoittuvat kohdeorganisaatioon.

Tutustu Riikka Vuorisen opinnäytetyöhön Theseus-palvelussa.

Lisätietoja:

Riikka Vuorinen
Opinnäytetyön tekijä
Yrityksen kasvuun johtaminen, YAMK