YAMK-opinnäytetyö: Aktiivisuuden ja työvalmennuksen vaikutus perheellisen maahanmuuttajan työllistymiseen
Petronella Alanampan YAMK-opinnäytetyöstä käy ilmi, että perheellinen maahanmuuttaja työllistyy edistämällä aktiivisuuttaan ja osallisuuttaan omassa arjessaan sekä käyttämällä hyödyksi työvalmentajan tarjoaman tuen, jossa merkittävää ovat suorat työelämäkontaktit, työelämäosaaminen sekä paikallisiin ajankohtaisiin työmarkkinoihin tähtäävä ja kieli- ja ammattikoulutus.
Sosionomi YAMK-opiskelija Petronella Alanampa keräsi opinnäytetyönään tutkielmaansa Seinäjoen kaupungin työllisyyspalveluiden MOLTI-hankkeessa olleilta asiakkailta kokemuksia työllistymisestä Seinäjoella. Tutkielma toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, ja sitä varten haastateltiin seitsemää Seinäjoella asuvaa perheellistä maahanmuuttajaa kuudesta eri kulttuuritaustaisesta perheestä.
Tutkielma tarjoaa tietoa asiakkaan näkökulmasta työllisyyspalveluissa maahanmuuttajien kanssa työskenteleville ja auttaa kehittämään tuetun työllistymisen palvelua kohdistamaan tukipalvelut enemmän maahanmuuttajien tarpeita vastaaviksi. MOLTIN toiminta keskeytettiin, mutta hanke oli tärkeää pohjatyötä tulevaisuudessa perustettavaa maahanmuuttajille kotoutumisesta ja työllistymisestä tietoa antavaa infopistettä varten.
Vastaavanlaista hanketoimintaa jatkettaessa Seinäjoella tutkielmassa kerätty tieto toimii myös osana hankkeen asiakasvaikuttavuusarviointia. Asiakkaan lähtökohdista lähtevä, eri kulttuuritaustoista kiinnostunut ja monikulttuurista voimavaraa ylläpitävä työote MOLTISSA lisäsi asiakkaan motivoitumista ja osallisuutta.
Maahanmuuttajien työllistymisen esteitä Suomessa ovat paikallisen kieli- ja ammattitaidon sekä työkokemuksen puutteet ja muualla hankittu koulutus, mikä ei useasti vastaa suomalaisia työmarkkinavaatimuksia. Vastaavasti maahanmuuttajien monikulttuurisia voimavaroja, työkykyä tai osaamista ei työelämässä olla riittävästi tunnistettu ja heidän palkkaamiseen työyhteisöihin on edelleen ennakkoluuloja työnantajien puolelta.
Suomalaisten työnantajien negatiiviset asenteet ja ennakkoluulot maahanmuuttajia kohtaan vaikeuttavat maahanmuuttajien työllistymistä. Kokemukset suomalaisesta paikallisesta työelämästä vahvistavat maahanmuuttajien integroitumista, kielitaitoa, työnhakua ja työssä menestymistä, mitkä kaikki taas vaikuttavat koko maahanmuuttajaperheen elämänlaatuun.
Maahanmuuttajaperheet tulevat eri taustoista ja heidän tukiverkostonsa laajuus vaihtelee alueellisesti, mikä näkyy maahanmuuttajien elinoloissa, kulttuurierojen kaventumisessa ja monikulttuurisissa arvoissa. Maahanmuuttajilla on usein epävakaa työmarkkina-asema ja pitkittynyt työttömyys, mikä vaikuttaa negatiivisesti koko perheen akkulturaatioprosessiin ja perheiden lasten kouluttautumiseen.
Etenkin maahanmuuttajaperheissä äitien on vaikeampi päästä työelämään, kun lapsia hoidetaan pitkään kotona joko eri kulttuureihin liittyvien perheessä olevien sukupuoliroolien tai vanhempainvapaajärjestelyjen takia. Suomessa kuitenkin maahanmuuttajaperheiden molemmilla vanhemmilla on hyvät mahdollisuudet edetä työurilla, saada ammatillista koulutusta, parantaa suomen/ruotsin kielitaitoa ja integroitua sitä kautta yhteiskuntaan.
Yhteiskunnassamme ja työelämässämme valtaväestön vastaanottajana ja maahanmuuttajan sopeutujana tulisi kohdata toisensa tasa-arvoisina. Kotouttamista ja tasa-arvoa edistäviä palveluja työllisyyspalvelujen toimesta tarjotaan kotouttamislain mukaisesti, joissa tavoitteena on edistää työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien työllistymisen polkua ja ehkäistä syrjäytymistä työmarkkinoilta.
Tutkielman tulosten perusteella Suomeen muuttamisen kokemukset, etniskulttuuriset asiat ja oman kulttuurin säilyminen vieraassa kulttuurissa olivat subjektiivisia kokemuksia. Perherakenne, perheellisyys ja arjen sujuvuus sekä perhe-elämän ja työelämän yhdistäminen eivät vaikuttaneet merkitsevästi haastateltujen maahanmuuttajavanhempien työnsaantiin.
Yhteiskunnassa toimimiseen kotouttamisessa saatiin hyvin apua, mutta korostettiin, että maahanmuuttaja ei aina tullessaan maahan tiedä suomalaisen työelämän pelisääntöjä ja tarvitsee siihen mentorointia ja vastaavasti ennakkoluuloinen työnantaja tarvitsee tietoutta eri kulttuureista. Maahanmuuttajien mielestä työnantajien tulisi ottaa rohkeammin heitä töihin ja saada enemmän työtarjouksia, jotta he voisivat näyttää taitonsa ja päästä kertomaan itsestään. Työssä tarvittavaa kieltä tulisi voida oppia tehostetummin, eikä nykyinen kieliopetus ole tehokasta.
Kielitaitovaatimukset olivat haastateltujen kokemana työpaikoissa liian korkeita, mutta toisaalta ei asetettu vaatimuksia omalle kielitaidolle, kun pääosin sosiaalinen elämä liittyi oman kulttuurin edustajiin yhteydenpidossa ystäviin sekä harrastuksissa. MOLTIN antaman tuen arvioinnissa ammatillisten valmiuksien kohdalla tulisi joidenkin maahanmuuttajien kohdalla keskittyä enemmän työmarkkinavastaavuuteen, vaikka MOLTI-hankkeessa annettiinkin unelmoida myös unelma-ammattiin valmistumisesta. Merkitsevää oli etenkin henkilökohtainen tuki yhteydessä maahanmuuttajien osallisuuden lisäämisessä työnhakuprosessissa.
Tulosten mukaan maahanmuuttajat Seinäjoella tarvitsevat jatkossakin henkilökohtaista tukea työnhakuunsa, kontakteja työpaikkoihin ja työelämälähtöistä ammatillista- ja kielikoulutusta sekä luottamusta osaamisestaan.
Lisätietoja:
Petronella Alanampa
Opinnäytetyön tekijä
Customer-Oriented Development of Social Services Practices, Master of Social Services (YAMK)
+358 40 5504582