Siirry sisältöön

YAMK-opinnäyte: Yhteiskehittämisellä edistetään organisaation yhteisiä suuntaviivoja

Palvelevalla johtajuudella kannustetaan työntekijöitä organisaation tavoitteisiin ja yhteiseen kehittämiseen, todetaan tuoreessa Laurean ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä.

Martti Kuusisto, Sanna Kärkkäinen, Annette Lindberg ja Katja Räsänen tutkivat opinnäytetyössään Kulta-Ajan kodit konsernin johdon ja lähiesihenkilöiden keskinäistä yhteistyötä ja viestinnän toteutumista organisaatiotasolla. Työn pääasiallisena tavoitteena oli tukea yrityksen esihenkilöiltä ja johtoa luomaan perustaa uudelle toimintamallille yhteistyöhön ja viestintään liittyen. Työssä syvennyttiin yhteiskehittämisen menetelmään osallistavan valmennusprosessin kautta, jonka ideologia tuki organisaation toimintojen moniammatillista kehittämistä erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen. Opinnäytetyöllä edistettiin osaltaan myös sosiaali- ja terveysalan johtamisen nykyaikaistamista, joka nähdään tärkeänä tulevaisuuden kehittyvällä sote-kentällä. 

Opinnäytetyön tulokset vahvistavat yhteiskehittämisen tärkeyden yhteisten suuntaviivojen luomisessa. Tuloksissa nähdään organisaation työntekijöiden roolien kehittämisen ja vastuualueiden tasaisen jakautumisen edellytykseksi onnistuneeseen yhteistyöhön. Palveleva johtajuus koettiin eteenpäin vieväksi johtamismalliksi, joka saa organisaation työntekijät motivoitumaan ja sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin ja konkreettiseen toiminnan kehittämiseen myös tulevaisuudessa. Opinnäytetyön tutkimuksen tulokset osoittavatkin, että suunnitelmallisuus ja riittävät resurssit ovat lähtökohta menestyksekkääseen yhteiskehittämiseen ja uusien toimintatapojen integroimiseen osaksi organisaation kokonaistoimintaa.

Sosiaali- ja terveysala on muutoksessa ja muutos edellyttää uudistumista. Opinnäytetyön tulokset antavat työkaluja henkilöstölähtöiseen johtamiseen, jossa yhteiskehittämisellä rakennetaan positiivista muutossuuntaa saumattomalla yhteistyöllä, suunnitelmallisuudella ja henkilöstön kokonaisvaltaisella osallistamisella. Opinnäytetyön tuloksissa nähtiinkin organisaation vuosikellon jatkokehittäminen ja sen käyttöönotto tärkeäksi kokonaiskuvassa. Se vahvistaa yhteistyön näkyvyyttä ja luo yhteistyölle jatkuvuutta, mutta samalla tukee koko organisaation sisäistä viestintää ja edistää esihenkilöiden ajanhallintaa.

Yhteiskehittämisessä syntyy positiivisia vaikutuksia niin yksilön kuin työyhteisön näkökulmasta, joita opinnäytetyön tulokset tuovat esille. Yhteistyön ja tiimityön aktiivinen kehittäminen nähdään lisäävän organisaatiossa yhteisöllisyyttä ja lujittaa työntekijän merkityksellisyyden tunnetta osana yrityksen kokonaistoimintaa. Tulevaisuuden osalta vuorovaikutukseen ja viestintään panostaminen koettiin tarpeelliseksi, jotta toiminta turvataan yrityksen sisällä jatkossakin sujuvana ja luottamuksellisena. Moniammatillisella yhteistyöllä koetaan edistäviä vaikutuksia työhyvinvoinnin ja -motivaation saralla sekä se vahvistaa organisaation yhteiskehittämisen vaikuttavuutta. Onnistuneella yhteiskehittämisellä rakennetaan myös parempaa työviihtyvyyttä ja uudenlaista työnantajamielikuvaa tulevaisuuteen.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen aineisto muodostui esitietokyselyn vastauksista ja toinen valmennusprosessin aikana tehdystä havainnoinnista. Esitietokyselyt kerättiin syksyllä 2021 ja valmennukset toteutettiin tammi-helmikuun aikana 2022 yhteistyössä yrityksen kanssa.

Tutustu opinnäytetyöhön Yhteiskehittämisellä toimivampaa tiimityötä ja viestintää - Kehittämistyö Kulta-Ajan kodit konsernin esihenkilöille Theseus-palvelussa.

Lisätietoja:

Annette Lindberg
Sosiaali- ja terveysalan johtaminen, YAMK
puh. +358 44 5959 288