YAMK-opinnäyte: Vertaistuen avulla vahvistuminen – kohti enenevää yhteiskunnallista osallisuutta

Virve Bäckström tutki opinnäytetyössään kehitysvammaisten nuorten vertaistukitoimintaa.

Uutinen6.8.2020

Opinnäytetyöni tarkoituksena oli luoda nuorille lievästi kehitysvammaisille henkilöille mahdollisuuksia voimaantumiseen ja lisääntyvään osallisuuteen vertaistuen avulla. Tavoitteena oli kehittää uudenlaista vertaistukitoimintaa Vantaan kehitysvammaisten tuki ry:lle. Toiminta on tarkoitettu nuorille, joilla on myöhäisessä vaiheessa annettu diagnoosi lievästä kehitysvammasta.

Kehitysvammaisuuden stigma

Kehitysvammaiset ihmiset kohtaavat usein luokittelua kehitysvammaisuutensa pohjalta, mistä heille aiheutuu toiseuden kokemuksia, kehitysvammaisuuden stigma. Nuorelle, jolle annetaan kehitysvammadiagnoosi myöhäisessä vaiheessa, on tilanne hyvin haastava. Haluaako hän tulla luokitelluksi kehitysvammaisuutensa pohjalta? Toisaalta, nuori todennäköisesti tunnistaa tuen tarpeensa, joka on kehitysvammasta johtuvaa. Tämä aiheuttanee ristiriidan nuoren mielessä; jotta tarvittava tuki on mahdollista saada, tulee hänen kyetä hyväksymään diagnoosinsa ja siihen liittyvä tuen tarve. Tässä ristiriitaisessa tilanteessa nuori tarvitsee tukea, jotta hän kykenee hyväksymään kehitysvammaisuutensa, mutta kuitenkin kokemaan itsensä täysivaltaisena yhteiskunnan toimijana ilman kehitysvammaisuudesta johtuvaa stigmaa.

Vertaistuen avulla voimaantumista ja kasvavaa osallisuutta

Opinnäytetyöni avulla tuotettiin uudenlainen malli vertaisryhmätoiminnasta nuorille, joille on annettu diagnoosi lievästä kehitysvammasta myöhäisessä vaiheessa. Vertaisryhmätoiminnan avulla nuorilla on mahdollisuus voimaantumiseen ja sitä kautta lisääntyvään osallisuuteen sekä omassa elämässä että yhteiskunnallisella tasolla.

Voimaantumisella tavoitellaan ihmisen lisääntyvää vastuun ja vallan tunnetta omassa elämässä siten, että hänen on mahdollista saavuttaa tavoitteensa, joiden saavuttamisen avulla hänen elämänlaatunsa paranee. Osallisuus on henkilön subjektiivinen kokemus siitä, että hän kokee vaikuttavansa kaikkiin elämässään tapahtuviin asioihin aktiivisesti, sekä henkilökohtaisella että yhteiskunnallisella tasolla. Se syntyy vuorovaikutuksessa ja on tilannesidonnaista; osallisuutta on mahdollista kokea jossakin tilanteessa, mutta olla kokematta jossakin toisessa tilanteessa. Ilman osallisuuden kokemusta on vaarana, että ihminen alkaa käyttäytyä yhä enemmän ulkoa tuotetun kuvan mukaisesti.

Kehittämisen tavoite

Opinnäytetyöni kehittämisen tavoite oli kaksivaiheinen. Ensimmäisenä tehtävänä oli selvittää teoriaohjaavasti haastattelujen avulla, minkälainen vertaisryhmätoiminta Vantaan kehitysvammaisten tuki ry:n on perusteltua käynnistää nuorille lievästi kehitysvammaisille henkilöille. Toisena tavoitteena oli tehdä suunnitelma vertaisryhmän käynnistämisestä Vantaan kehitysvammaisten tuki ry:n toimesta. Tavoitteena oli alun perin aloittaa ryhmän toiminta jo kevään 2020 aikana, mutta tältä osin suunnitelmaa piti muokata yhteiskunnassa vallinneen koronaviruksesta aiheutuneen poikkeustilan vuoksi. Ryhmätoiminta aloittaa toimintansa syksyllä 2020 Vantaan kehitysvammaisten tuki ry:n toimintana.

Ryhmätoiminnan aloittaessa ja tavoittaessa nuoret, on kyse uudenlaisesta toiminnasta Vantaan kehitysvammaisten tuki ry:n järjestämänä. Lievästi kehitysvammaiset nuoret, jotka ovat saaneet diagnoosin myöhäisessä vaiheessa, ovat vaikeasti tavoitettava ryhmä, koska usein diagnoosi on aiheuttanut ristiriitaisia tuntemuksia heille itselleen ja on helpompi jättää diagnoosi huomioimatta, elää ikään kuin sitä ei olisikaan. Kääntöpuolena tuolloin jää todennäköisesti saamatta tuki, johon nuorilla olisi tarve ja tämä voi vaikuttaa negatiivisesti osallisuuden ja voimaantumisen mahdollisuuksiin.

Kehittämisen taustaa

Ryhmätoiminnan mallinnus toteutettiin teoriapohjan ja neljän haastattelun avulla. Haastateltavista kolme oli kehitysvammaisia henkilöitä ja yksi ammattihenkilö. Haastattelujen ja teorian avulla todettiin vertaisryhmätoiminnan tarpeellisuus ja mallinnettiin suunnitelma vertaisryhmätoiminnasta.

Kehittämistyön teoreettinen pohja nojaa vertaistukeen, voimaantumiseen ja yhteisöllisyyteen sekä osallisuuteen. Kehittämistyössä oli piirteitä sekä toimintatutkimuksesta että kvalitatiivisesta tutkimuksesta. Haastattelut toteutettiin selkokielisinä teemahaastatteluina. Toiminnan käynnistyessä käytetään toimintatutkimuksellista otetta, jotta toiminnan jatkuva kehittäminen toimintatutkimuksen syklisyyden periaatteiden mukaan on mahdollista.

Tutustu opinnäytetyöhön Theseus-palvelussa.