YAMK-opinnäyte: Tavoitetähtimalli vastaa yksityisyrittäjien työhyvinvoinnin haasteisiin
Mirva Järvelä-Knutsin YAMK-opinnäytetyössä toteutettiin yrittäjille yksikölliset työhyvinvointisuunnitelmat.
Millä tolalla on yrittäjien työhyvinvointi? Mirva Järvelä-Knutsin opinnäytetyön tarkoituksena oli herättää yrittäjät näkemään omat työhyvinvoinnin haasteensa, pohtimaan niiden merkitystä itselle, asiakkaille ja läheisille sekä auttaa heitä asettamaan itselleen tavoitteet työhyvinvoinnin lisäämiksesi. Järvelä-Knutsin Johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa YAMK -koulutuksen opinnäytetyö toteutettiin osana Laurean Voi Hyvin –hanketta ja siinä tutkittiin tavoitetähtimallin toimivuutta yksinyrittäjien työhyvinvoinnin tukemisessa.
Tavoitetähtimallissa käännetään haasteet tavoitteiksi: Ensimmäiseksi pohditaan, mikä lisäisi omaa työhyvinvointia. Tarpeista valitaan 3-4 tavoitetta hyvinvoinnin kohentamiseksi. Näistä tavoitteista muodostuu tavoitetähdelle sakarat. Opinnäytetyössä haastateltiin kolmea hyvinvointialan yksinyrittäjää ja lopulta kahdelle tehtiin työhyvinvointisuunnitelmat. Haastattelujen avulla pyrittiin selvittämään heidän sen hetkistä työhyvinvoinnin ja terveyden tilaansa sekä niihin vaikuttavia haasteita. Haastatteluiden pohjana käytettiin Työn- ja terveyden itsearviointilomaketta (Syty2000) sekä Mielenterveysseuran Arvojen avaruus lomaketta.
Yksityisyrittäjän työhyvinvoinnissa sekä fyysisiä että psyykkisiä haasteita
Syty2000-lomake nosti esille sen, että yrittäjät eivät olleet erityisen tyytyväisiä omaan terveydentilaansa ja työkykyynsä. Heillä ilmeni lihas- ja niveloireita etenkin yläraajoissa, selässä, niska ja hartia-alueella sekä unihäiriöitä. Psyykkisen ja fyysisen kuormituksen osalta esiin nousi samanlaisena toistuvat työliikkeet, stressin tunne, kumarat, kiertyneet tai hankalat työasennot, käsin kantaminen, nostaminen ja/tai kannattelu sekä liian pitkät työpäivät. Tulokset mukailevat aiemmin tehtyjä tutkimuksia. Kaakkois-Suomessa vuosina 2011-2013 toteutetussa Voi hyvin yrittäjä -projektissa tehdyt selvitykset toivat esille, että tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat eniten yrittäjien terveydentilaa haittaava tekijä.
Arvoista keskusteltaessa nostivat yrittäjät keskeisimmiksi arvoikseen suvaitsevaisuuden, onnen, rehellisyyden, kestävän kehityksen, terveyden, tasa-arvon sekä oikeudenmukaisuuden. Itsenäisyys, mielihyvä, terveys ja suvaitsevaisuus nousivat esiin puolestaan kaikkien kolmen yrittäjän haastattelussa.
Tavoitetähtimalli kääntää haasteet tavoitteiksi
Työhyvinvointisuunnitelma jakautui neljään eri osa-alueeseen: hyödyt, esteet, tieto, taito ja tuki, toimet ja aikataulu. Yrittäjät pohtivat jokaista tavoitetta näistä näkökulmista. Tavoitteena oli kääntää haasteet tavoitteeksi, löytää mahdolliset sudenkuopat jotka estävät tavoitteisiin pääsyä, sekä sitouttaa yrittäjät asettamiinsa tavoitteisiin mahdollisimman hyvin. Lopulliset työhyvinvointisuunnitelmat osoittautuivat sisällöltään hyvin samankaltaisiksi.
Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää jatkossa, kun halutaan tukea yksinyrittäjien työhyvinvointia, siihen liittyviä osa-alueita sekä työhyvinvoinnin lisäämistä. Yrittäjiltä saadun palautteen mukaan he, kokivat tavoitetähtityöskentelymallin hyödyllisenä, uudenlaisena tapana ajatella asioita. Ongelmien kääntäminen tavoitteiksi ja niiden pohtiminen monelta eri kantilta tavoitteisiin pääsyn varmistamiseksi sitouttaa paremmin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen.
Tutustu Mirva Järvelä-Knutsin opinnäytetyöhön Theseus-palvelussa
Lisätietoja:
Mirva Järvelä-Knuts
Opinnäytetyön tekijä
Johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa, YAMK
mirva.jarvela(at)gmail.com