YAMK-opinnäyte: Systeemiajattelu vauhdittamaan Espoon kaupungin kiertotaloustransformaatiota

Tutkijat ovat todenneet, että tähän asti maailmalla sovelletut keinot kestävän kehityksen sekä kiertotalouden edistämiseen ovat olleet riittämättömiä. Tarvitaan aidosti vaikuttavia ratkaisuja ja ymmärrystä siitä, mihin kohti systeemiä toimia tulee kohdistaa. Kiertotalous vaatii laajaa kokonaisvaltaista muutosta, ja YAMK-opiskelija Suvi Jäntin opinnäytetyö pyrkii tarjoamaan vaikuttavia keinoja siihen pääsemiseksi kaupunkiorganisaation näkökulmasta.

Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa henkilökunnan haastattelujen avulla nykytilannekuvaus Espoon kaupungin työntekijöiden ajattelumalleista kiertotalouden suhteen, heidän kokemistaan kiertotaloustyön esteistä sekä tuoda esiin ratkaisuehdotuksia siihen, miten kiertotaloutta voitaisiin kaupungilla parhaiten edistää. Jotta työssä esitetyt kehittämisehdotukset olisivat mahdollisimman vaikuttavia, ne yhdistettiin tietoon systeemiajatteluun kuuluvista vipupisteistä sekä ihmisten käyttäytymisen taustatekijöistä. Tulokset hyödyttävät Espoon kaupungin lisäksi myös muita kaupunkiorganisaatioita.

Esteistä ratkaisuihin vipupisteiden ja käyttäytymisen taustatekijöiden huomioinnin avulla

Työntekijöiden kiertotaloutta koskevat ajattelumallit ovat haastattelujen perusteella hyvin myönteisiä ja kiertotaloutta haluttaisiin edistää omassa työssä lisää. Suurimmat esteet kaupungin kiertotaloustyölle koettiin olevan tiedonpuutteessa, kiertotaloustyön siilomaisessa toteuttamisessa ja yhteistyön heikkoudessa, resurssien puutteessa sekä kaupunkiorganisaation hallinnon byrokraattisuudessa ja hankaloittavissa säädöksissä. Ratkaisuehdotuksiksi annettiin kiertotalouden integroiminen osaksi työntekoa, tiedon lisääminen ja sen helppo saatavuus, resurssit, yhteistyön kehittäminen sekä hankaloittavien normien purkaminen. 

Systeemiajatteluun kuuluvat vipupisteet toimivat ikään kuin tienviittoina osoittaen kohtia, johon organisaation tulisi kiinnittää huomiota vaikuttavan muutoksen aikaansaamiseksi. Jäntin opinnäytetyössä käytetään Meadows:in (2008) kuutta tehokkainta vipupistettä: tiedonkulku, säännöt, kyky mukautua, tavoitteet sekä ajattelumallit ja niiden joustavuus. 

Organisaatiot koostuvat lopulta ihmisistä, ja heidän käyttäytymisensä taustalla vaikuttavien kyvykkyyksien, mahdollisuuksien ja motivaation ymmärtäminen tuo muutokselle entistä vahvemmat mahdollisuudet onnistua. Henkilökunnan kiertotalouteen liittyviä kyvykkyyksiä voidaan kehittää tiedonkulun vahvistamisella muun muassa kaupungin resurssien sisäiseen kierrättämiseen tarkoitetun sähköisen työkalun, selkeiden ohjeiden ja sisäisen tukitahon avulla. Päätösten ja hankintojen ympäristövaikutuksista kertova samalla hetkellä saatava tieto kannustaisi valitsemaan kiertotaloutta edistävän vaihtoehdon.

Kaupungin resurssien kierto tulisi mallintaa muun muassa energiantuotannon, ruoka- ja vesihuollon sekä raaka-ainevirtojen osalta, jotta voitaisiin paikallistaa ja korjata hukkaa tuottavat kohdat. Mukautumista tulisi edistää kokeiluja, oppimista, yhteistyötä sekä poikkihallinnollista ja verkostomaista työtapaa vaalivalla toimintakulttuurilla sekä arvioimalla päätösten vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Työntekijöitä tulisi kouluttaa kiertotalouteen systemaattisesti sekä tukea kiertotaloustyötä sisäisen verkoston avulla. 

Rakenteet tukevat kiertotalouden toteuttamista

Kiertotalouden toteuttamista tulee mahdollistaa sitä tukevilla rakenteilla, ja tämän vuoksi se tulee sisällyttää kaupungin sääntöihin, kuten toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin sekä hankintakriteereihin. Kaupungin eri yksiköt voisivat raportoida vuosittain vastuullisuustoimistaan. Hyvän kierteen aikaansaamiseksi kaupungin yksikköjen olisi hyvä saada kiertotaloustoimilla saavutetut tulot tai säästöt omaan kehittämisbudjettiinsa. 

Kiertotaloutta mahdollistaa myös sen näkyminen kaupungin tavoitteissa, jotka näkyvät muun muassa strategiassa ja valtuustokauden tavoitteissa. Pohjimmiltaan kiertotalouden edistämiseen vaadittava motivaatio kumpuaa uudelleenkäyttöä, jakamiskulttuuria sekä pitkäikäisten resurssien tehokasta käyttöä sekä luontoa ihmisen hyvinvoinnin lähteenä vaalivista ajattelumalleista. Kaupunkiorganisaatiossakin olisi hyödyllistä reflektoida ajattelumalleja säännöllisesti, ja erityisesti johtohenkilöiden näyttämä esimerkki on tärkeää. Myönteisen luontosuhteen edistäminen työntekijöiden keskuudessa sekä kunnan työssä kasvatus- ja koulutuslaitoksissa on potentiaalisen vaikuttava vipupiste kiertotalouden edistämisessä kauaskantoisella tavalla.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytettiin laadullisen tutkimuksen teemahaastatteluja sekä teoriasidonnaista aineiston analyysia. Aineisto kerättiin haastattelemalla yhteensä 23 työntekijää syksyllä 2022. 

Lue Theseus-palvelussa opinnäytetyö Esteistä kohti vaikuttavimpia muutoksen edistäjiä systeemiajattelun avulla - Espoon kaupungin kiertotaloustyön edistäminen.

Lisätietoja

Suvi Jäntti

Kestävän kasvun johtaminen, YAMK

+358 40 579 4840