YAMK-opinnäyte: Sairaanhoitajilla positiivisia työhyvinvointivaikutuksia hyväksymis- ja omistautumisterapeuttisesta (HOT) työskentelystä
Johanna Alander tutki opinnäytetyössään sairaanhoitajien kokemuksia hyväksymis- ja omistautumisterapeuttisesta työskentelystä mielenterveys- ja päihdepalveluissa.
Hyväksymis- ja omistautumisterapiasta (HOT) ja erilaisista HOT-interventioista ja niiden vaikuttavuudesta on laajaa kansainvälistä tutkimusnäyttöä. Asiakasnäkökulman hyödyt ovat laajalti tiedostettuja. Sen sijaan työntekijänäkökulma on huomattavasti vähäisemmin huomioitu. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa arvioivaa tietoa siitä, millaisia kokemuksia sairaanhoitajilla oli hyväksymis- ja omistautumisterapeuttisesta työskentelystä, työskentelyn mahdollisia koettuja työhyvinvointivaikutuksia ja miten toimintaa voisi jatkossa kehittää. Työntekijöiden työhyvinvointi ja sen edistäminen ovat merkityksellisiä tuotettaessa laadukkaita terveydenhoitopalveluita.
Laurea-ammattikorkeakoulun Voimavaraistavien työtapojen johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla -koulutuksen yamk-opiskelija, sairaanhoitaja Johanna Alander tutki opinnäytetyössään sairaanhoitajien kokemuksia hyväksymis- ja omistautumisterapeuttisesta työskentelystä mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Tutkimukseen osallistuneet sairaanhoitajat kuvasivat HOT-työskentelyn kokemuksia pääosin erittäin hyviksi tai hyviksi. Haastavimmat kokemukset heidän mukaansa liittyivät hoitojen keskeytymisiin. Haastatellut sairaanhoitajat kokivat HOT-työskentelyn vähimmillään työvälineenä ja ammattitaitonsa lisääntymisenä. Asiakassuhteen näkökulmasta merkitykselliseksi nousi HOT-hoitosuhteen luonne, jossa asiakkaan aktiivisuus ja hoidon tavoitteellisuus korostuivat perinteistä hoitosuhdetta enemmän. Tyypillisimmin sairaanhoitajat kokivat kuormituksen vähentyneen käytettäessä HOT-menetelmiä hoitosuhteessa. HOT-hoitosuhteen struktuurin vuoksi hoitosuhteet myös päättyivät suunnitellusti, mikä teki hoitosuhteista määrämittaisia. Tämä puolestaan vaikutti sairaanhoitajien vähäisempään kokonaisasiakasmäärään ja lopulta koettuun työtaakkaan.
Suurin osa haastatelluista sairaanhoitajista koki lisäksi HOT-työskentelyn vaikuttaneen itseensä edellä mainittua kokonaisvaltaisemmin ja syvällisemmin. Syvimmillään sairaanhoitajat kokivat HOT-työskentelyn ja HOT-filosofian vaikuttaneen heidän koko elämäänsä koskettavasti ja elämänkatsomustaan avartavasti. HOT-työskentely ja sisäistetty HOT-filosofia olivat lisänneet sairaanhoitajien psykologista joustavuutta. Haastatellut sairaanhoitajat olivat kokeneet HOT-työskentelyn muuttaneen arvojensa merkitystä. Haastateltavat kokivat saaneensa ajatuksiinsa ja tunteisiinsa etäisyyttä. Tyypillisesti sairaanhoitajat kokivat myös oppineensa läsnäolon ja pysähtymisen taitoja. Psykologisen joustavuuden lisääntyminen oli lisännyt sairaanhoitajien kokonaishyvinvointia niin työssä kuin elämässä yleensäkin.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa haastateltiin Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän mielenterveys- ja päihdepalvelujen seitsemää sairaanhoitajaa loka-marraskuussa 2021. Tutkimuksen tuloksista on saatavissa aitoja ja konkreettisia ajatuksia toisaalta työelämän näkemyksistä ja toisaalta tarpeista. Tulokset osoittavat, että HOT-työskentelyn tuomat hyödyt nähtiin selkeinä haastateltujen sairaanhoitajien keskuudessa. Myös kehittämisen tarpeita haastattelujen perusteella löytyi. Tulokset ovat hyödynnettävissä HOT-työskentelyn kehittämissuunnitelmissa ja hyödynnettävissä näkökulmana pohdittaessa lyhytterapeuttisien, näyttöön perustuvien hoitomallien käyttöönottoa ja kehittämistä. HOT-työskentelyä kehittämällä on mahdollista saavuttaa entistä parempia hyötyjä niin asiakas- kuin työntekijä- ja laajemmin organisaatiolähtöisestikin.
Lisätietoja:
Johanna Alander
Voimavaraistavien työtapojen johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla, Sairaanhoitaja (YAMK), Laurea-ammattikorkeakoulu
Puh. +358 40 566 7469